Otetaan pieni kaivinkone ja asennetaan siihen giljotiinikoura. Näky ei ole ihan tavallinen, mutta ei ihan uusikaan ja jotenkin käsitettävä.
Jos giljotiinikouraan asennetaan vielä kantokäsittelylaite, niin ollaan jo uuden äärellä.
Tällaisia yhdistelmiä on tullut Suomen tureikoihin parin vuoden aikana. Ne ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän prototyyppejä, sillä kantokäsittelyn yhdistäminen giljotiinikouraan hakee vielä muotoaan.
Kantokäsittelylaitteen taika on, että energiapuun korjuusta tulee havupuukohteissakin ympärivuotista. Yli kymmensenttisten havupuukantojen käsittelyä torjunta-aineella edellytetään eteläisen ja keskisen Suomen havupuukohteilla sulan maan aikana.
Ennakkoraivaus säästyy
Metsäenergiayhtiö Metsän Woiman metsäasiantuntija Jarkko Eskelinen näkee yhdistelmässä monia etuja.
”Kaivinkonealusta tekee siitä halvan, giljotiinikoura tureikoihin sopivan ja kantokäsittely mahdollistaa ympärivuotisen korjuun.”
Hän korostaa, että giljotiinikorjuussa säästyy ennakkoraivauksen kustannus, jopa 400 euroa hehtaarilla. Giljotiinilla korjataan kokopuuta latvoineen ja napsitaan pienetkin rungot.
”Giljotiinikouran ekonominen lokero on läpinäkymättömissä tureikoissa, joihin harvesteria ei kannata tuoda ilman ennakkoraivausta, eikä ehkä sittenkään.”
Pääomakustannusta ynnäilevää yrittäjää innostanee, että kaivinkone maksaa noin kolmasosan pienen harvesterin hinnasta.
Huonolaatuisissa omimmillaan
Miksi giljotiinikorjuu ei jo ole koko maan kattava valtamenetelmä? Se johtunee ainakin siitä, että vasta energiapuun korkea hinta on nostanut hoitamattomien nuorten metsien korjuun ajankohtaiseksi kysymykseksi.
”Olisi pitänyt keksiä jo aikaisemmin, sillä giljotiini soveltuu huonolaatuiseen kohteeseen harvesteria paremmin.”
Huonolaatuinen tarkoittaa kohdetta, jossa taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai ensiharvennus on myöhässä.
Kokopuun hinta ei ole karsitun rangan tasolla, mutta mikä hinnassa hävitään, se kuutioissa voitetaan. Kokopuukorjuu voi antaa karsittuun rankaan verrattuna kuutioita 25–30 prosenttia enemmän.
Tukkikokoinen poikki veitsellä leikaten
Giljotiinille parasta on alle kuitumittainen, mutta kuitenkin käsivarren vahvuinen puusto. Ihan ongenvaparungoista ei kerry kertymää.
Giljotiinin voi yhdistää myös harvesteriin tai järeään traktoriin, ja koura voi olla myös karsiva ja/tai keräilevä.
Giljotiinilla voi katkaista jopa 30-senttisen rungon. Karsivilla giljotiinikourilla voi korjata kuitupuutakin, mutta ei kuitenkaan tukkia, sillä giljotiini enemmän tai vähemmän murskaa tyven.
Päivässä puoli hehtaaria
Kiinteistöpalvelut Turunen Oy:n kuljettaja Marko Leinonen korjasi energialeimikkoa Hauholla lokakuun puolivälissä. Hän on käyttänyt pelkästään kaivinkone-giljotiini-yhdistelmää, joten hän ei vertaa työtuntumaa harvesteriin, mutta kertoo tekevänsä mielellään 10–12 tunnin päiviä.
Koneessa ei ole mittalaitteita, ja tavara mitataan ajokoneen kuormainvaa’alla. Leinosen tuntuma on, että päivässä ehtii hehtaarin verran, noin 50 kuutiota.
”Jos ei ole ihan läpipääsemätöntä pusikkoa.”
Myös kivinen maasto voi hidastaa.
Telakone keikkuu
Vaurioriskitöntä korjuu ei ole, sillä tela-alustainen kone keikkuu kivien päällä enemmän kuin pyöräalustainen. Jos kone heilahtaa 10 senttiä, suorana olevan puomin pää heilahtaa metrin.
Leinonen kertoo, että giljotiinikourassa oli valmistajan oma kantokäsittelylaite. Kun se ei oikein toiminut, niin ryhdyttiin itse kehittämään toimivaa. Nykyinen systeemi on jo melkein hyvä, sillä säiliöt ja pumput toimivat hyvin, mutta suuttimen koko ei ole ihan vielä kohdallaan.
”On varmatoiminen, mutta pientä hienosäätöä vielä.”
Leinosen käyttämä kone näyttää pieneltä, mutta painaa 15–16 tonnia. Telat ovat 70 senttiä leveitä, joten pintapaine on pieni, eikä koneen jäljiltä ollut juuri minkäänlaisia painumia. Tosin maastokin oli kivennäismaata.
”Leppoisaa hommaa metsän keskellä”, Leinonen sanoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Giljotiini on köyttökepoinen vasta siinä vaiheessa ,kun metsä on ihmisen hoitoon verrattaessa jo ”teholla”. Eli tarvitsee rajuja leikkauksia ,joista toipuminen on epävarmaa. Joudutaan turvautumaan amputaatioon raajan tai useamman kohdalla tai potilas jopa menehtyy hoitoa odotellessaan tai ainakiin päätyy tilaan ,joka ei vastaa odotuksia.
Kannattaakin muistaa tämä ,kun luetaan mainoksia giljotiinista ja energiapuunkorjuusta metsänhoitomenetelmänä. On siis kyse tehohoidosta ,jonka lopputulos ei ole ennustettavissa. Markkinalauseet , joissa ostetaan leimikot raivaamattomina , ovat vain merkki siitä ,että työmaita ei ole riittävästi ja on jouduttu laskemaan rimaa alemmas.
Oikea-aikainen raivaus on metsälle parasta lääkettä ja huomattavasti kustannustehokkaampaa verrattuna isompien koneiden avulla metsän kannalta liian myöhään toteutettuihin toimenpiteisiin.