”Koivusahatavaran suhdannevaihtelut ovat loivempia kuin havusahatavaralla, eikä korona tuonut mainittavaa suhdannepiikkiä”, Haka-Wood Oy:n myyntijohtaja ja osakas Antti Korpikallio sanoo.

Viitasaarella toimiva Haka-Wood on maan viimeinen teollisen mitan koivusaha. Asiak­kaat ovat huonekaluteollisuudessa, ja tuotanto menee 70-prosenttisesti ulkomaille.

”Asiakassuhteet ovat pitkiä ja vakaita, toki sisustustrendit vaikuttavat jonkin verran menekkiin.”

Haka-Woodin pari vuotta sitten käynnistynyt uusi sahalinja nosti tukin käytön 60 000 kuutioon, kahdessa vuorossa.

Toimittajia ovat 250 kilometrin säteellä lähes kaikki yksityiset sahat, suurin osa metsänhoitoyhdistyksistä sekä konserneista Stora Enso, jolla ei ole omaa koivutukin käyttöä. Metsä Group ja UPM sen sijaan ovat kilpailijoita vanerinvalmistuksellaan.

Hankintavirta koostuu pienistä puroista

Korpikallio kertoo, että paraslaatuinen tukki kasvaa päätehakkuukuusikoiden sekapuuna ja hankintamäärä koostuu pienistä puroista. Leimikoista otetaan erilleen jopa alle kymmenen kuution kertymiä, joita kootaan terminaaleihin isommiksi eriksi.

Sahakoivun pitää olla suoraa koko pituudeltaan, mutta muuten laatuvaatimukset eivät paljon poikkea vanerikoivusta. Haka-Woodilla tukin pituudet ovat 3,1 ja 3,4 metriä. Latvaläpimitan minimi on 17 senttiä.

”Pääasiassa sahataan rauduskoivua, mutta hieskoivua myös. Sahatavarana ne ovat samaa koivua, vaikkakin paraslaatuinen tavara on yleensä vähempioksaisesta rauduksesta.”

Pohjoisempanakin tukkia olisi, mutta…

Haka-Woodin puunhankinnan pääsuunnat ovat itä, kaakko ja etelä. Hankinta-alueen pohjoisraja menee Kalajoen-Pyhäjoen latvavesien tienoilla.

Pohjoisempanakin koivutukkia olisi teoriassa jopa uuden tuotantolaitoksen tarpeisiin asti, mutta Korpikallion tuntuman mukaan laatu ei enää oikein toimi.

”Alan luonteeseen kuuluvat pitkäaikaiset ja tiiviit yhteistyösuhteet pääasiakkaiden kanssa. Niiden luominen ottaa aikaa.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.