Koivu oli vielä joitain vuosi sitten kysytyin kuitupuulaji, mutta suosio on katoavaista.

”Koivukuitua pyritään välttämään. Puhtaiden koivikoiden harvennuksia ei voi ottaa meidän korjuupalveluumme”, mhy Keski-Suomen johtaja Ilpo Pentinpuro sanoo.

Syyt ovat moninaiset. Suurimpana pidetään, että melkein miljoona kuutiometriä koivukuitupuun käytöstä katosi, kun Stora Enson Varkauden tehdas uusittiin koivua käyttävästä paperikoneesta mäntyä käyttäväksi kartonkikoneeksi.

Kotimaan ylitarjonnasta huolimatta koivukuitua tuodaan 4–5 miljoonaa kuutiota vuodessa.

”Tuonti harmittaa. Kun koivua saisi tehtaan viereltä, niin miksi sitä pitää tuoda kaukaa.”

Peltokoivikoissa harvennusrästejä

Pohjois-Karjalassa tilanne on ollut huono kuukausia.

”Pystyleimikoiden mukana koivukuitua menee, mutta puhdasta katkottua koivukuitupuuta ei saa markkinoitua”, mhy Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen sanoo. Kyse ei ole edes hinnasta, vaan teollisuus ei yksinkertaisesti ota koivukuitua.

Yhdistyksen korjuupalvelu on säädetty pienelle ja korjuu suunnataan kohteisiin, joista koivua ei tule. 1980-luvulla istutetut peltokoivikot kaipaavat harvennuksia, jotka nyt jäävät rästiin.

”Onneksi koivua menee jonkin verran energiaksi, mutta sekään markkina ei ole kovin vahva”, Nuutinen sanoo. Tilanteen herkkyydestä kertoo, että hän ei suostu avaamaan energiapuun hintaa.

Tilastollisesti outo asia

Koivu- ja mäntykuidun hinnat kulkivat pitkään käsi kädessä, mutta hintakehitys erkaantui suunnilleen vuosi sitten ja koivu jäi jälkeen. Oudohkoa on, että menekkivaikeudet eivät saa tukea hakkuutilastoista.

Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen arvioi, että kyse on enemmän tarjonnan kasvusta kuin kokonaiskysynnän laskusta. Puutavaralajien menekit eivät kehity tasaisesti. Etenkin kuusitukki ja mäntykuitu ovat olleet kysyttyjä ja leimikoiden mukana on tullut myös vähemmän haluttua koivukuitua.

”Kuluneen talven aikana emme pystyneet ostamaan kaikkea tarjottua koivukuitua. Uskon, että tilanne normalisoituu kesän jälkeen.”

Hakkuumahdollisuudet hajallaan

Koivukuitupuuta on korjattu teolliseen käyttöön viime vuosina 8–9 miljoonaa kuutiometriä. Luken erikoistutkija Olli Salminen arvioi, että kuitumittaisen puun käyttö poltto- ja energiapuuna nostaa kokonaishakkuut 10–11 miljoonaan kuutiometriin.

Luken mukaan kaiken lehtikuitupuun kestävä hakkuumäärä on nyt 13 miljoonaa kuutiometriä ja nousee lähelle 14 miljoonaa kuutiometriä ensi vuosikymmenellä. Niinpä käyttämätön potentiaali saattaa nousta nykyisestä parista miljoonasta kuutiometristä.

”Tosin hakkuumahdollisuudet yliarvioivat koivun saantoa, koska koivu kasvaa pääosin sekapuuna ja sen laajamittainen hankinta on haasteellista”, Salminen sanoo.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 4/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.