Metsään.fi-palvelun käyttö eri tarkoituksiin yleistyy palvelun tietojen arvostelusta huolimatta. Esimerkiksi juuri avatulla Kuutio-puukauppasivulla puukaupan hierominen lähtee liikkeelle Metsään.fi-palvelun metsävaratiedoista.

Palvelujen tietoja on ryhdytty hyödyntämään myös tilakaupoissa. Metsälehden metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos törmäsi vastikään ensimmäistä kertaa metsätilaan, jonka myynti perustuu Metsään.fi:n puustotietoihin.

”Toistaiseksi tilojen myynti-ilmoituksissa on ollut vähän Metsään.fi-aineistoon pohjautuvia tilatietoja. Mikäli niitä halutaan käyttää, niin kuviotiedot on ehdottomasti tarkastettava maastokäynnillä”, Liljeroos sanoo.

Ongelmalliseksi käytön yleistymisen tekee se, ettei Metsään.fi-sivusto edelleenkään tarjoa virheetöntä totuutta metsien sisällöstä. Sivustoa ylläpitävä Suomen metsäkeskus suositteleekin, että palvelun kuviotiedot kannattaa tarkistaa metsässä ennen puukauppaan tai metsänhoitotöihin ryhtymistä.

Puulaji vaihtui

Liljeroos on tutkinut oman perintömetsänsä tietoja Metsään.fi:ssä. Osa tiedoista pitää paikkansa, osa ei.

Epätarkkuuksia on esimerkiksi puulajeissa. Lähes puhtaan peltokoivikon puulajit ovat Metsään.fi-tietojen mukaan 80 prosenttisesti mäntyä ja 20 prosenttisesti lehtipuuta.

Liljeroos pohtii, voivatko pienet kuviokoot vaikuttaa tietojen tarkkuuteen.

”Pienialaiset taimikot, joissa on muutama säästöpuu, näkyvät kuviotiedoissa varttuneina kasvatusmetsinä.”

Kuviokoko saattaa vaikuttaa, sillä Metsäkeskuksen mukaan laserinventointeihin perustuvien tietojen virhemäärä kasvaa epätasaisilla ja alueen normaalista metsästä poikkeavilla metsäkuvioilla.

Metsäkeskuksen johtavalla metsätiedon asiantuntijalla Juho Heikkilällä on myös selitys siihen, miten koivikko voi näkyä Metsään.fi-tiedoissa männikkönä.

”Tiedonkeruumenetelmä tulkitsee metsäkuvion sitä eniten muistuttavien koealojen perusteella. Jos esimerkiksi nuorista tiheistä koivikoista ei ole riittävästi koealoja, mutta samankokoisista männiköistä on, puustotulkinnan tuloksena koivikon puulajiksi voi tulla mänty.”

Varttuneista kohteista luotettavampaa tietoa

Heikkilän mukaan puulajin vaihtuminen kokonaan ei ole yleistä.

”Pääpuulaji on oikein 90 prosentilla varttuneemmista laserkeilauskohteista. Nuoremmissa ensiharvennuspuustoissa tarkkuus ei ole niin hyvä.”

Heikkilän mukaan Metsään.fi:n sisältö on epätarkkuuksistaan huolimatta hyvää perustietoa puukaupan käynnistämiselle esimerkiksi Kuutio-sivustolla.

”Metsänomistaja ei tee lopullista puukauppatiliä ennakkotiedon perusteella, vaan hakkuukoneen hakkuussa keräämät tiedot ratkaisevat.”

Juttu julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 5/2017.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.