Huusin 12-vuotiaan Kia Sorenton 3 000 euron huudolla Suomen Huutokauppakeisarin pitämästä huutokaupasta keväällä 2017. Yli 300 000 kilometriä ajettu, päältäpäin siisti Sorento tuli perheen viidenneksi autoksi.

En päässyt koeajamaan autoa, mutta huutokaupan aattona istuin siinä pitkään ja luin mukana olleet dokumentit. Huomasin, että auto oli viettänyt lähes koko ikänsä Pohjois-Pohjanmaalla aika kaukana rannikosta, mikä on hyvä korroosioympäristö. Autoa oli myös huollettu voimallisesti, melkein hullun lailla. Mieleen tuli hyviä aavistuksia: tällä käydään hirvimetsällä monta vuotta ja vedetään myös raskasta peräkärryä sujuvasti.

Vanhan liiton maasturi

Kia on eteläkorealainen iso autonvalmistaja, joka sisaryhtiönsä Hyundain kanssa toimittaa markkinoille täyden kirjon henkilöautoja sähkö-, hybridi-, kaasu-, diesel- ja bensaversioina. Huutamani auto oli ykkösmallin Sorento, jota tehdas valmisti vuosina 2002–2009.

Ensimmäinen Kia Sorento on monessa mielessä perinteinen maastoauto, vaikka tehdas antaa sille määritelmän ”SUV” (Sports Utility Vehicle). Suomeksi tuo merkitsee jotakuinkin samaa kuin kaupunkimaasturi. Tosiasiassa ensimmäinen Sorento on kaukana nykyisistä kaupunkimaastureista. Nyt on Sorento edennyt jo neljänteen mallisukupolveen.

Ykkösmallin Sorento jäi ainoaksi vanhalla tavalla toteutetuksi. Ulkonäkö autossa on säilynyt tunnistettavana, mutta auton tekotapa ja rakenne muuttuivat radikaalisti 2009. Sorento-ykkösessä on vielä erillinen tikapuurunko samaan tapaan kuin oli jo Fordin A-mallissa 1908. Henkilöautoissa siirryttiin ns. itsekantavaan koriin toisen maailmansodan jälkeen. Näissä koripellit, pohjapelti, katto ja myöhemmin myös tuulilasi tekevät yhdessä kantavan rakenteen. Paketti- ja maastoautoissa käytettiin erillistä runkoa pitempään.

Hiljainen ja hyvä vetäjä

En ikinä kuljettanut Sorenton takapenkillä ketään, vaan purin ne ja muutoskatsastin auton pakettiautoksi. Painavassa dieselautossa oli suuri verotaakka, joka väheni ratkaisevasti pakettiautomuutoksen avulla. Myös tieliikennevakuutus halpeni.

Autoon oli helppo rakentaa tasainen ja suora tavaratilan pohja. Muutostyön materiaalit ja muutoskatsastus maksoivat yhteensä alle 150 euroa. Samalla auto muuttui paremmaksi työkaluksi myös metsätalouden kalujen ja materiaalien kuljetukseen.

Sorento oli hämmästyttävän hiljainen auto, vaikka siinä oli nelisylinterinen 2,5-litrainen dieselmoottori, ns. ”Four Banger” amerikaksi. Hiljaisuus on suurelta osin erillisen rungon ansiota. Moottori ei ole yhteydessä koriin, vaan on rungon varassa puslien päällä kuten korikin. Moottorin ääni ei pääse runkoäänenä koriin eivätkä myöskään rengasäänet. Siispä runkoautossa ei siirry paljoa runkoääniä, mutta rungottomissa autoissa siirtyy!

Tällä tavoin rakennettu auto on hyvä luontainen vetäjä. Rakenne on oikeastaan sama kuin kuorma-autoissa. Jäykkä taka-akseli on jämäköillä ripustusosilla kiinni tikapuurungossa, samoin kuin vahvasti tehty vetokoukku. Autolla saa hinata 2 800 kilon jarrullista peräkärryä.

Maastokelpoiseksi todettu

Usein vanhan tyylin maastureissa käytettiin takana puolielliptisiä lehtijousia, mutta Sorentossa oli kierrejouset ja hyvin toteutettu taka-akselin tuenta. Rakenteen voi ajatella parantavan suuntavakavuutta maantieajossa.

Autossa oli oikealla jakolaatikolla varustettu voimansiirto. Kojelaudan napista voi valita nopean tai hitaan nelivedon tai nopean takavedon. Nopean ja hitaan välityksen välillä valitessa on auton oltava paikoillaan, muuten jakolaatikko sanoo hilirimpsis.

Aivan uutuukseltaan ajoin ojan päälle auratun lumen läpi oikean etupyörän jyrkän reunan yli, jolloin auto jäi killumaan vasemman etupyörän ja takapyörien varaan. Mielessä kävi, että nyt tarvitaan apua. Kokeilin kuitenkin, vaihdoin hitaalle välitykselle ja pakille. Hämmästyin, kun auton etupyörä nousi ojasta tyhjäkäynnillä ensiyrityksellä.

Myöhemmin opin, että auton varusteisiin kuului myös taka-akselin tasauspyörästön lukko. Kova pakkanen varmaan auttoi myös pitoa parantamalla. Niin sanotulla avustavalla nelivedolla varustetut kaupunkimaasturit eivät tällaiseen pysty.

Huoletonta menoa

Kahden ja puolen litran diesel ei tee Sorentosta ripeää liikkujaa, 103 kilowattia joutuu kuljettamaan 2 600 kilon kokonaispainoa. Tästä huolimatta oli auto mukava ajaa maantiellä ja kaupungissakin.

Koska renkaat olivat kokoa 255/55R19 ja maavara iso (30 senttiä), oli kadunvarteen pysäköinti helppoa. Etupyörällä saattoi koukata huoletta jalkakäytävän reunan yli ilman vaurioita. Korkealle asemoidusta penkistä näki ympärille riittävän lähelle.

Korkea maavara antoi huolettomuutta ajoon jopa traktoriurilla. Toinen huolettomuutta lisäävä tekijä oli auton hinta.

Tunnen muutamia saksalaisia metsästäjiä. Näyttää siltä, että saksalainen metsästäjä tarvitsee kaksi maastoautoa. Vanhalla, kolhiintuneella on huoletonta ajella metsällä ja jopa venyttää saalispeura konepellin yli kotia vietäväksi. Toisella, uudella ja hienolla maasturilla mennään sitten kauden päätösjuhliin.

Sorento kulutti keskimäärin noin 9 litraa 100 kilometrillä. Nykyaikaiset kaupunkimaasturit tyytyvät paljon vähempään.

Pienet pääomakulut

Neljän vuoden ja 30 000 kilometrin jälkeen myin auton puoleen hintaan, 1 500 eurolla. Korjauskuluksi kirjautuivat jarrunestettä tihkunut kytkimen työsylinteri ja Taiwanista tilaamani uudet päävalot, yhteensä noin 500 euroa. Pääomakulut olivat siis noin 500 euroa vuodessa. Tämä ei ainakaan onnistuisi uudella kaupunkimaasturilla.

Isoimman osan aikaa Sorento oli poissa liikennekäytöstä. Trafin sivuilla voi auton poistaa liikennekäytöstä ja palauttaa liikennekäyttöön kätevästi. Trafin palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla ja tehdään muutokset. Liikennekäytöstä poisto maksaa 6 euroa. Liikennekäyttöön otto on ilmaista. Toimenpiteeseen menee muutama minuutti. Kaikki valtiolle juoksevat maksut katkeavat tieliikennekäytöstä poistuessa, samaten vakuutusmaksut.

Kia Sorento 5D 2,5 CRDI 4×4

• Vuosimalli: 2005
• Moottori: 2,5 l, 4-syl.turbodiesel
• Vaihteisto: manuaali 5-v
• ”Jäykkä” jakolaatikko eteen ja taakse, jossa sähköisesti hallittavat hidas ja nopea neliveto ja nopea takaveto, takavetopyörästössä kitkalukko
• Teho: 103 kW
• Tankki: 80 l
• Kulutus: noin 9 l/100 km
• Omamassa: 2 056 kg
• Kokonaismassa: 2 600 kg
• Pituus: 4 630 mm
• Leveys: 1 860 mm
• Maavara: noin 280 mm
• Koeajoauton hinta huutokaupassa: 3 000 €

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.