Klapikattila lämmittää edelleen tuhansia omakotitaloja ja maatiloja Suomessa. Uusissa pientaloissa puu on harvoin pääasiallinen lämmitysmuoto, mutta silti polttopuun kulutus on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Lämmityskaudella 2016–2017 Suomessa poltettiin puuta klapeina tai hakkeena yhteensä noin seitsemän miljoonaa kuutiometriä.
”Uusiutuva energia ja puu ovat jälleen nosteessa. Klapikattiloita menee kaupaksi satoja vuosittain. Niiden käyttäjäkunta ei juuri kasva, mutta 1970- ja 80-lukujen taloissa vanha kattila alkaa olla käyttöikänsä päässä, joten saneeraustarvetta on paljon”, kertoo Saarijärvellä toimivan Ariterm Oy:n myyntijohtaja Kimmo Kantalainen.
Uusia kattilaratkaisuja ryhdytään pohtimaan usein keskitalven kipakoilla pakkasilla, kun lämmitystarve on suurimmillaan.
”Kaupan sesonkiaikaa on kuitenkin huhti-syyskuu, sillä asennustyöt on helpointa toteuttaa lämmityskauden ulkopuolella”, Kantalainen sanoo.
Yläpalokattila jää historiaan?
Klapikattiloiden kehityskaaret ovat perinteisesti olleet pitkiä ja ratkaisut konservatiivisia. Tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä kiristyvät päästövaatimukset pakottavat valmistajat kehittämään ympäristötehokkaampia ratkaisuja.
”Pienkattiloiden osalta säädöksiä on tähän saakka ollut vähän, mutta vuoden 2020 alusta voimaan astuva Ecodesign EU-direktiivi on iso muutos alalle”, Kantalainen kuvailee.
Yläpalokattilalle hän povaakin kehnoa tulevaisuutta, koska puu palaa ala- ja käänteispalokattiloissa puhtaammin ja lämmitys vaatii vähemmän työtä. Savukaasuimureiden ansiosta myös veto on näissä kattiloissa hyvä säästä ja piipusta riippumatta.
”Ala- ja käänteispalokattiloissa palamista voidaan hallita tarkasti palokaasujen ja esilämmitetyn palamisilman optimaalisen sekoittumisen ansiosta. Keraamisessa jälkipolttopesässä kaasut palavat puhtaasti korkeassa lämpötilassa.”
Verrattuna takkoihin ja kiukaisiin, joista valtaosa pientaloalueiden puunpolton päästöistä aiheutuu, ovat modernien klapikattiloiden päästöt Kantalaisen mukaan pieniä.
”Kattiloiden hyötysuhde on yleisesti 90–93 prosentin tasolla. Siltä osin tekniikkaa on enää vaikea parantaa ilman, että kattiloiden hinta nousee kuluttajien kannalta kohtuuttomasti.”
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 1/2019.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.