Kirjanpainajatuhot kiepauttivat Saksan puuston hiilinielusta valtavaksi hiililähteeksi

Saksassa maankäytön päästöt kasvoivat vuonna 2018 dramaattisesti, ja samalla tasolla on pysytty siitä asti.

Saksassa kirjanpainajatuhojen seurauksena on jouduttu tekemään valtavia avohakkuita.  (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Saksassa kirjanpainajatuhojen seurauksena on jouduttu tekemään valtavia avohakkuita. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Suomen tavoin myös Saksassa metsät ovat kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Saksan metsistä vapautui vuonna 2023 ilmakehään 20,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteja.

Tiedot käyvät ilmi Thünen-instituutin tammikuussa julkaisemista lulucf-sektorin päästöistä Saksassa. Vuoden 2023 nettopäästöt olivat 68,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina.

Lulucf-laskelmissa tarkastellaan kolmen kasvihuonekaasun – hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin – niitä päästöjä, jotka aiheutuvat maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta.

Päästöjä voidaan tarkastella maankäyttöluokittain, jolloin metsät ovat yksi luokista, tai systeemeittäin.

Systeemeittäin tarkasteltuna maankäyttösektorin merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde Saksassa ovat orgaaniset maat, joihin lukeutuu esimerkiksi ojitettuja viljelysmaita, nurmia ja metsäisiä turvemaita. Ne vapauttivat ilmakehään 47,5 miljoonaa ekvivalenttitonnia hiilidioksidia.

Toiseksi suurimpana päästölähteenä tulee biomassa 21,9 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöillään. Vuoteen 2018 asti biomassa kuitenkin oli merkittävin hiilinielu.

Tuhoaluetta 540 000 hehtaaria

Thünen-instituutin mukaan maankäyttösektorin dramaattinen nettopäästöjen kasvu on seurausta vuoden 2018 kuivuudesta.

Kuivuudesta heikentyneet metsät ovat kärsineet massiivisia kaarnakuoriaistuhoja. Puiden ja puulajeista varsinkin kuusen joukkokuolemia on ollut yli 540 000 hehtaarin alueella.

Joukkokuolemat ovat vaikuttaneet laskelmiin kahdella tavalla: Puustoon sitoutuneen hiilen varastot ovat pienentyneet merkittävästi, kun tuhopuuta on korjattu pois metsistä. Kun pystypuustoa on ollut aikaisempaa selvästi vähemmän, puuston kasvu on pienentynyt, mikä tarkoittaa entistä huomattavasti pienempää puustoon vuosittain sitoutuvan hiilen määrää.

Vuonna 2017 Saksan biomassaan sitoutui vielä 40 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina, mutta vuotta myöhemmin biomassan päästöt olivat 31,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Lue myös:

Metsälehti Saksassa: Kuusikot tekevät kuolemaa, tuho jatkuu

Katastrofi Saksan kuusikoissa valkeni virallisesti – näin paljon puuston tilavuus on pienentynyt

Ruotsissa metsät sitovat hiiltä, Suomessa päästävät

Antti Asikainen: Ilmastopaneeli ei ohjaa Luken kasvihuonekaasulaskentaa

Kommentit (2)

  1. Panu

    Niin, mitähän se kovasti vaadittu päätehakkuiden viivästyttäminen aiheuttaisi Suomen kuusikoissa?

  2. Olisiko sonta pudonnut niin syvälle lahkeeseen, jos olisi toimittu alusta alkaen järkevästi, kehitetty kopterilla levitettävä torjunta-aine ja TOIMITTU? Mutta ei. Nyt riittää ihmettelemistä, eikä loppua näy.
    Se on tämä vihertuho rankkaa.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat