Tunnetteko itsenne terveeksi? Tämä kysymys esitettiin lähes 300 metsätyömiehelle vuonna 1969. Silloinen Metsäntutkimuslaitos (Metla) oli käynnistänyt tutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten metsätyöntekijöiden elintasoa ja elinolosuhteita.

Haastatelluista metsätyömiehistä yli puolet vastasi kysymykseen kieltävästi. Sydän- ja verisuonitaudit sekä hengityselinten sairaudet olivat yleisiä, työ ergonomisesti haastavaa ja työtapaturmat yleisiä.

”Äkkiseltään ajattelisi, että metsätyö oli reipasta työtä, jota tekivät terveet ja hyväkuntoiset miehet. Lääkärintutkimusten mukaan asia ei kuitenkaan ollut näin”, sanoo Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala.

Rikala on viettänyt viime kuukaudet perehtymällä 1960- ja 1970-lukujen taitteessa työskennelleiden metsätyömiesten elinoloihin. Lusto julkaisi aiheesta hiljan valokuvateoksen. Rikalan toimittama Miehen työ -teos pohjautuu pitkälti Metlan tutkimushankkeeseen ja erityisesti sen yhteydessä otettuihin valokuviin.

”Suomalaisen yhteiskunnan häpeä”

Metlan käynnistämän tutkimushankkeen taustalla oli huoli metsätyömiesten heikosta palkkatasosta. Metsätyömiesten ansiotaso oli jäänyt jo 1950-luvulla jälkeen muiden alojen palkkakehityksestä.

”Tällainen kehitys metsätyöntekijöiden ansioissa taloudellisen korkeasuhdanteen aikana on suomalaisen yhteiskunnan häpeä”, linjasi presidentti Urho Kekkonen radiopuheessaan vuonna 1962.

Metla halusi saada tutkimushankkeensa tulokset mahdollisimman laajan joukon tietoon, joten se päätti julkaista niistä tieteellisten artikkeleiden lisäksi myös kansantajuisemman teoksen. Sitä varten tarvittiin valokuvia. Metsätyömiesten arkea kuvaamaan lähetettiin kaksi harrastajavalokuvaajaa, vastavalmistuneet diplomi-insinööri Erkki Heikinheimo ja metsänhoitaja Aarne Reunala.

Tuloksena oli 1 300 mustavalkokuvaa metsätyömiehistä työmaillaan ja kotioloissaan. Metlan vuonna 1972 julkaisemaan Suomalainen metsätyömies -kirjaan niistä pääsi kuitenkin vain parikymmentä.

Makkaraa, kahvia ja jäistä leipää

Miehen työ -kirjaan valikoidut noin sata valokuvaa antavat karun kuvan metsätyömiesten arjesta. Sitä se Rikalan mukaan usein olikin. Asuttiin ahtaasti, työmaat olivat kaukana, ruoka oli yksipuolista eikä turvavarusteita ollut.

”Metsätöihin lähdettiin omissa sarkavaatteissa, verkkareissa tai farkuissa. Evääksi otettiin yleensä makkaraa, leipää ja kahvia. Talvella leipä saattoi jäätyä ennen lounastaukoa”, Rikala kertoo.

Metlan tutkimushankkeeseen haastatelluista metsätyömiehistä 70 prosenttia kertoi joutuneensa joskus työtapaturmaan. Valtaosa tapaturmista liittyi moottorisahan käyttöön, mutta myös kaatuvan puun alle jääminen oli yleistä. Metsätyömaita tapaturma-alttiimpia olivat tuohon aikaan vain rakennustyömaat.

Eniten metsätyömiehet olivat kuitenkin huolissaan terveydentilastaan. Syystäkin. Tutkimushankkeen mukaan keski-ikäisistä metsätyöntekijöistä yli 40 prosentilla oli sydänsairauden oireita, eläkeikää lähestyvistä yli 60 prosentilla. Kolesteroliarvot ylittivät riskirajan lähes 70 prosentilla, ja hengityselimistön oireet olivat yleisiä.

Taustalla oli runsas tupakointi. Noin 70 prosenttia metsätyömiehistä tupakoi lähes tauotta.

”Kirjasta tuskin löytyy sellaista kuvaa, jossa jollain ei olisi tupakka suussa tai kädessä.”

Raskas työ vaikutti myös suorituskykyyn. Selkäoireet olivat yleisiä, ja metsätyömiesten suorituskyky alkoi laskea keskimäärin 50 ikävuoden jälkeen.

Metsätyön vapaus kiehtoi

Metsätyömiesten elinolojen karuus ei Rikalan mukaan ole kuitenkaan koko totuus. Moni metsätyömies tiedosti alhaisen elintasonsa, mutta oli silti ylpeä tekemästään työstä ja ammattitaidostaan.

”Haastateltujen metsätyömiesten vastauksissa on aistittavissa – toki myös olosuhteiden pakosta – vähään tyytymisen ilmapiiri. Pärjättiin, vaikka olot olivat huonot ja rahaa vähän.”

Moni myös nautti luonnonrauhasta ja työn vapaudesta.

”Metsätyömiehet tekivät valokuvien ottoaikaan vielä urakkatyötä. Rokulipäiviä saattoi pitää ja valita itse työaikansa. Työ oli vapaata verrattuna esimerkiksi teollisuustyöntekijöihin, jotka tekivät töitä tehtaan pillin mukaan”, Rikala sanoo.

Miehen työ -kirjan on kustantanut Metsäkustannus. Metsälehti kuuluu sen kanssa samaan Tapio-konserniin.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.