Uudet investoinnit edellyttävät, että puuta saadaan liikkeelle jatkossa nykyistä rivakammin ja enemmän. Pohjois-Suomessa työntekijöistä on jo nyt paikoin niukkuutta.
”Pula puutavara-auton ja metsäkoneen kuljettajista näkyy siinä, että urakoitsijoilla on vaikeuksia löytää työntekijöitä. Missä metsää on enemmän ja työntekijöiden tarve metsätöihin on suurempi, siellä ei välttämättä ole enää tekijöitä”, kertoo projektipäällikkö Juri Laurila Suomen metsäkeskuksesta.
Metsuripuolella pula työntekijöistä on jo kova kautta maan.
”Se näkyy käyttämättömissä kemeravaroissa. Viime vuonna jäi 20 miljoonaa euroa käyttämättä taimikonhoitoihin sen takia, että ei ole tekijöitä”, Laurila jatkaa.
Laurila vetää Lapissa Metsärekry hanketta. Hankkeessa selvitetään yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa, miten metsäalalle saataisiin lisää ammattilaisia ja millä keinoin alalle valmistuneet ohjautuisivat ja pysyisivät koulutusta vastaavassa työssä.
Puolet jäi alalle
Metsäteho on seurannut ja tehnyt laskelmia metsäalan työvoiman tarpeesta jo pidemmän aikaa.
Tämänhetkiset työvoimatarvelaskelmat ulottuvat vuoteen 2025. Ne osoittavat, että nykyiset valmistuneiden määrät eivät välttämättä riitä täyttämään työvoimatarpeita kaikilta osin.
”Eniten pulaa on metsäkonekuljettaja puolella ja puutavara-autokuljettaja puolella. Jossain määrin myös metsänhoitotöitä tekevistä henkilöistä”, arvioi tutkija Markus Strandström Metsäteholta.
Esimerkiksi puutavara-auton kuljettajia valmistuu huomattavasti vähemmän kuin laskennallinen tarve edellyttäisi. Valmistuneita on noin 80 vuodessa, kun tarve olisi noin 300–340 kuljettajalle.
Metsäkoneen kuljettajia puolestaan valmistuu tarvittava määrä, mutta ongelma on, etteivät kaikki jää alalle.
Metsärekry-hankkeessa tehtiin kysely Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redusta vuosina 2017–2021 valmistuneille metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajille. Heistä kaikki olivat töissä, mutta vain puolet metsäalan töissä. Laurilan mukaan syitä on monia.
Vastavalmistuneen metsäkonekuljettajan voi olla vaikea päästä töihin kehittämään ammattitaitoaan, sillä työn tuottavuus ei heti yllä vuosia alalla olleen kuljettajan tasolle. Myös palkkaus voi toisessa työssä olla houkuttelevampi. Syynsä on kouluarvosanoja turhan paljon tuijottavassa yhteishaussakin.
”Sieltä jää pois sellaisia, joilla keskiarvot eivät ole kauhean hyviä, mutta jotka olisivat todella hyviä koneenkuljettajia. Toiveita herättää metsästrategian tuore kirjaus soveltuvuuskokeesta”, Laurila sanoo.
Metsäyhtiö aktivoitui
Myös metsäalalla on herätty työvoiman tarpeeseen ja käyty toimeen. Metsä Group lanseerasi viime syksynä yhdessä Pohjois-Suomen sopimusyrittäjiensä kanssa Tervetuloa metsään -rekrytointikampanjan. Tavoitteena on tukea sopimusyrittäjiä palkkaamaan yhteensä kolmesataa uuttaa metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajaa. Tarkoituksena on varmistaa, että Kemin uuden biotuotetehtaan käynnistyessä puuhuolto toimii saumattomasti.
”Hakijoita on satoja. Näyttäisi siltä, että tehtaan käynnistyessä alkusyksystä 2023 meillä on paketti koossa”, projektipäällikkö Ilkka Köntti Metsä Groupilta iloitsee.
Rekrytointikampanjassa keskiössä ovat yhteistyökumppani Redu Edu Oy:n lyhytkoulutukset, valmennus sekä uusien kuljettajien työohjaus. Kampanjan kautta vastavalmistuneet voivat saada lisää varmuutta tekemiseen, muun alan koneenkuljettajat kouluttautua metsäkoneen puikkoihin ja alasta kiinnostuneet saada koulutusta.
Nyt Metsä Groupilla mietitään, voisiko yhteistyötä työvoiman palkkaamisessa kehittää sopimusyrittäjien kanssa myös muualla Suomessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Nykyinen suunta ja vaikeudet osoittavat, että työvoima metsätuotantoketjujen eri vaiheissa vähenee varmasti vain lisää.
Meillä on yhä vähemmän maaseudun nuoria, joilla on valmiiksi välttämättömiä valmiuksia koneiden käyttöön, koska sitähän se työ on.
Kännykkään addiktoituneista kaupunkinuorista (jotka eivät osaa edes mopoa purkaa) ei kone- ja metsätöihin juuri ole.
Lisäksi huonot elintavat, ylipaino, huono perusterveys, huono kunto ja keskittymiskyvyn puute karsivat nuoria näistä ammateista jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Trendi on tukevasti alaspäin, eikä sitä rekrykamppanjoilla muuteta.
Epätodennäköinen keino olisi tervehdyttää nuorten terveys- ja koulutusympäristöjä, jotta näistä kasvaisi henkisesti ja fyysisesti jäntevämpiä ja terveempiä nuoria, joilla myös koneet pysyvät käsissä. Myös nuoret naiset pitäisi tässä ottaa tasaveroisina mukaan kasvuprosessiin.
Todennäköisesti pääkeinoksi jää työperäinen maahamuutto kieli- ym ongelmineen. Itä Euroopassa ja Aasiassa on paljon työhaluisia nuoria, jotka eivät pienistä vänise.
Palveluyhtiöiden pitäisi kuitenkin nostaa kokeneiden metsäkonekuljettajien ja rekkakuskien palkkoja kilpailukykyisemmiksi, jotta se vastaisi paremmin suuren vastuun ja ammattitaidon vaatimusta. Motokuski on tärkein metsäammattimies harvennusten puuvalinnoillaan, jotka määräävät metsikön tulevan kasvun ja erityisesti arvokasvun.