Talvehtivia kirjanpainajia on metsissämme nyt paljon. Varhain alkanut lämmin ja vähäsateinen kesä sekä pitkään jatkunut lämmin syksy hyödyttivät kirjanpainajia, ja ne lisääntyivät runsain määrin.

”Alueellista vaihtelua on paljon, mutta eivät kirjanpainajan tuhot ainakaan vähenemässä ole”, arvioi Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen.

Samaa mieltä on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja. Hänen mukaansa kirjanpainajat ehtivät todennäköisesti lämpimimmillä alueilla tehdä ensimmäisen uuden kuoriaissukupolven lisäksi sekä sisarsukupolven että toisen sukupolven.

Sisarsukupolvi syntyy, kun alkukesästä parveilleet kirjanpainajat lisääntyvät myöhemmin uudelleen. Toinen sukupolvi voi syntyä, jos alkukesän parveilun tuloksena syntynyt ensimmäinen uusi kuoriaissukupolvi aloittaa parveilun lisääntyäkseen.

Uusille alueille

Kirjanpainaja on varttuneiden kuusten pahin tuhohyönteinen. Se lisääntyy yleensä tuulenkaadoissa, heikentyneissä pystypuissa ja kuorellisessa puutavarassa. Jos kirjanpainajia on paljon, ne pystyvät joukkovoiman avulla tappamaan myös terveitä kuusia.

Tuhoille altteimpia ovat hakkuuaukeiden paahteiset reunametsät, mutta tuhot ovat alkaneet yleistyä myös metsiköiden sisäosissa kuivuuden vaivaamilla alueilla. Myös juurikääpä altistaa kuusia kirjanpainajatuhoille.

Kirjanpainaja aiheutti tänäkin vuonna laajaa tuhoa Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Viime vuosina tuhojen määrä on lisääntynyt myös Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja varsinkin Pirkanmaalla.

Laskua ja nousua

Pirkanmaalla tehtiin kesäkuun alun ja marraskuun puolivälin aikana metsänkäyttöilmoituksia yhteensä 322 hehtaarille hyönteistuhojen takia. Etelä-Karjalassa vastaava hehtaarimäärä oli 358, Kymenlaaksossa 287 ja Uudellamaalla 195.

Muun muassa Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa hyönteistuhojen takia tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten määrä nousi, kun taas esimerkiksi Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa se laski. Yliojan mukaan siitä ei voi päätellä, että kirjanpainajien määrä olisi esimerkiksi Uudellamaalla laskussa. Taustalla voi olla metsänkäyttöilmoituksiin tänä vuonna tehty muutos, jonka mukaan hakkuita ei enää merkitä hyönteistuhohakkuiksi yksittäisten hyönteisten vaivaamien puiden takia.

”Kertovatko hakkuumäärät kirjanpainajakannan vaihtelusta vai ihmisten käyttäytymisestä? Onko hakkuut aiemmin ilmoitettu Uudellamaalla hyönteistuhohakkuina, jos leimikossa on ollut vain yksittäisiä kirjanpainajan tappamia puita?” Ylioja pohtii.

Koko maassa metsänkäyttöilmoituksia tehtiin hyönteistuhohakkuiden takia kesäkuun alun ja marraskuun puolivälin välisenä aikana 1 804 hehtaarille. Viime vuonna vastaava hehtaarimäärä oli 2 199 hehtaaria.

Kokkonen arvioi, että hyönteistuhojen takia tehtävien metsänkäyttöilmoitusten määrä kasvaa vielä loppuvuotta kohti.

”Viime vuoden hehtaarimäärää kiritään nyt nopeasti. Metsänkäyttöilmoitusten määrä kasvaa vielä jonkin verran, kun metsänomistajat liikkuvat metsissään ja tuhoja paljastuu lisää.”

Etelä-Karjala kärjessä

Säällä suuri merkitys

Se, että talvehtivia kirjanpainajia on nyt paljon, ei välttämättä tarkoita sitä, että kirjanpainajien tuhoalueet laajenevat ensi vuonna. Paljon riippuu kevään ja kesän säistä. Viileä ja sateinen sää heikentää kirjanpainajien lisääntymistä.

Myös talvella voi olla vaikutusta. Aikuiset kirjanpainajat talvehtivat yleensä karikkeessa, jossa ne ovat suojassa pakkaselta. Ylioja ja Kokkonen arvioivat, että myös sisarsukupolvi on ehtinyt aikuistua ja lentää kuusten kaarnan alta karikkeeseen. Mahdollisesta toisesta sukupolvesta ainakin osa saattaa sen sijaan olla vielä kuusten kaarnan alla. Silloin kovat pakkaset voivat tappaa ne.

Luke ja Metsäkeskus seuraavat kirjanpainajamääriä vuosittain yli 40 paikkakunnalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Seuranta päättyi jo syyskuussa, joten sitä, vaikuttiko lämpimänä jatkunut syksy kirjanpainajien aktiivisuuteen, ei mitattu.

Kirjanpainajien talvilevon aloitukseen vaikuttaa viilenevien lämpötilojen lisäksi päivän lyheneminen. Kokkonen arvioi, että vähentynyt valon määrä on saanut kirjanpainajat hakeutumaan lämpimästä säästä huolimatta talvehtimispaikkoihin.

Ainakin syyskuussa kirjanpainajia esiintyi vielä jonkin verran. Kokkonen kehottaakin metsänomistajia tarkistamaan, näkyykö metsissä uusia kuivuuden tai hyönteisten vaivaamia kuusia.

”Sellaiset kuuset, joiden latvuston neulaset ovat vaalenneet tai joiden latvus on voimakkaasti harsuuntunut, kannattaa käydä korjaamassa pois talven aikana. Tällaiset kuuset ovat todennäköisesti elinvoimansa menettäneitä ja jos eivät ole, ovat ne sitä todennäköisesti viimeistään ensi kesän aikana”, hän sanoo.

Myös talven tuulissa kaatuvat kuuset kannattaa Kokkosen mukaan hakea pois metsästä ennen kevättä, sillä ne ovat kirjanpainajille otollista lisääntymismateriaalia. Elinvoimaisessa kuusikossa yksittäiset tuulenkaadot eivät kuitenkaan aiheuta merkittävää hyönteistuhojen leviämisvaaraa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.