1. Helsingin puut

Jos joku onneton metsäläinen ajautuu kesäreissullaan maamme pääkaupunkiin, ei hätää. Helsingissäkin on puita. Helsingin kaupungin verkkosivuilla on listattu pääkaupungissa sijaitsevat luonnonmuistomerkit eli käytännössä rauhoitetut puut ja puuryhmät. Puita etsiessä tutustuu aivan erilaiseen Helsinkiin kuin Mannerheimintiellä. Aina voi mennä myös Seurasaareen, jossa on puiden lisäksi komeita vanhoja puurakennuksia.
VALTTERI SKYTTÄ

 

2. Lemmenlaakson luonnonsuojelualue

Järvenpään ja Sipoon rajalla sijaitsevalla yksityisellä luonnonsuojelualueella voi kokea lehtometsän vehreyden ja tutustua upeaan jokilaaksoon. Keravanjoen varrelle vuonna 1991 perustetun suojelualueen lehtometsä on alueen suurin. Keväällä jokilaaksossa kukkivat lukuisat vuokot, kuten keltavuokko sekä valko- ja keltavuokon risteytyksenä syntynyt ternivuokko.
TIIA PUUKILA

 

3. Mustilan arboretum

Upea, hyvin hoidettu puulajipuisto Elimäellä. Puiston 120 hehtaarin alueella on noin 300 puulajia metsiköittäin istutettuina, muun muassa suomalaisittain jättimäisiä douglaskuusia. Siemen- ja taimimyyntiä.
MIKKO RIIKILÄ

 

4. Verlan tehdasmuseo

Aika on pysähtynyt Verlan tehdasmuseossa vuoteen 1964. Tuolloin tuotanto päättyi vuonna 1870-luvulla perustetussa puuhio­mossa. Täällä oppii, miksi nykyaikaisen paperikoneen perin monimutkaista osaa nimitetään perälaatikoksi. Paperin ja pahvin valmistuksen alkuhämärissä kyse todella oli laatikosta. Ainutlaatuinen miljöö on ansaitusti Unescon maailmanperintökohde.
AINO ÄSSÄMÄKI

 

5. Lusto

Suomen Metsämuseo Lusto yllättää monipuolisuudellaan ja laajuudellaan. Tämän vuoden päänäyttely Miehen työ kertoo 1970-luvun metsätyömiehistä ja työn murroksesta. Kesän mittaan Lustossa järjestetään useita työnäytöksiä ja tapahtumia, kuten Moottorisahauksen SM-kisat 8.8. Samalla reissulla kannattaa käydä Punkaharjun puulajipuistossa ihmettelemässä 140-vuotiaiden lehtikuusten mahtavuutta.
ELIISA KALLIONIEMI

 

7. Möhkön ruukki ja arboretum

Möhkön ruukki oli aikanaan yksi Suomen suurimmista takkiraudan tuottajista. Järvimalmin sulattamiseen tarvittiin hiiltä, ja hiilenpolton yhteydessä valmistui myös tervaa, tärpättiä ja pikeä. Kun rautaruukin toiminta loppui 1907, Möhkössä alkoi metsäinen aika. Tästä kaikesta kertovat ruukinkartanon näyttelyt. Ilomantsin Möhkössä kannattaa poiketa jo kosken kohinan ja kauniin kulttuurimaiseman takia.
ELIISA KALLIONIEMI

 

8. Patvinsuon kansallispuisto

Pohjois-Karjalassa Lieksan ja Ilomatsin alueella sijaitsevassa Patvinsuon kansallispuistossa voi ihastella laakeita aapasoita sekä kosteikkoja. Hietavaaralta pitkospuiden ja polkujen päästä löytyy myös yksi Etelä-Suomen hienoimmista mäntyaarniometsistä.
TIIA PUUKILA

 

9. Lauhanvuori

Jääkauden jälkeen Lauhanvuori oli pitkään yksinäinen saari keskellä ulappaa, joka peitti alleen nykyisen Länsi-Suomen. Muinaiset rantavallit näkyvät 231 metriä korkean ”vuoren” rinteillä pitkinä ja leveinä kivijatoina. Huippu eli vanha saari eroaa selvästi ympäröivästä metsästä.
Lauhanvuori-Hämeenkankaan alueelle haetaan parhaillaan Unescon Geopark-statusta. Geoparkit esittelevät ainutlaatuisia geologisia kohteita ympäri maailmaa. Tähän liittyen on juuri avattu virtuaaliopas, jonka avulla retkeä on kätevä suunnitella: lauhanvuoriregion.fi

ELIISA KALLIONIEMI

 

10. Hyytiälän ympäristö

Lakkasuon suojuoksu: suojeltu suoalue, jolla voi nähdä valtaosan luonnontilaisen suon suotyypeistä. Alueella pitkospuureitit. Lähtöpaikat Virtaintie 729 ja Virtaintie 639. Ei opastetauluja.
Lähistöllä Siikaneva, joka on laaja yhtenäinen soidensuojelualue, myös siellä pääsee liikkumaan pitkospuureittejä myöten. Kulku esimerkiksi Siikakankaan varikon kautta.
MIKKO RIIKILÄ

 

11. Isojärven kansallispuisto

Metsätalous on yhä vahvasti läsnä Kuhmoisiin vuonna 1982 perustetussa Isojärven kansallispuistossa. Osa alueen puustosta on vain 40-vuotiasta ja paikoin on siis mahdollista havainnoida, mitä talousmetsälle tapahtuu, kun se jätetään luonnontilaan. Joitakin alueita on kyllä tarkoituksella ennallistettu polttamalla. Isojärvellä on myös vaikeakulkuisuuden vuoksi täysin luonnontilaisia alueita.
AINO ÄSSÄMÄKI

 

12. Serlachius-museot Gösta ja Gustaf
Serlachius-museoita on Mäntässä kaksi. Ehkä niistä tunnetumpi on taidemuseo Gösta, joka sijaitsee Joenniemen kartanossa ja vuonna 2014 rakennetussa laajennusosassa. Pysyvä näyttely perustuu Serlachiuksen säätiön taidekokoelmaan ja vaihtuvissa näyttelyissä nähdään usein tunnettuja nimiä maailmalta. Mäntän keskustassa sijaitseva Gustaf-museo sijoittuu entiseen paperitehtaan pääkonttoriin ja siellä on hyvä paperiteollisuuden historian kautta pohtia, mikä mahdollisti mittavan taidekokoelman hankkimisen. Gustaf-museossa on myös erityisesti lapsille suunnattu Apteekkarin kauppahuone -näyttely.
AINO ÄSSÄMÄKI

 

13. Helvetinkolu

Helvetinkolu on Ruovedellä sijaitsevan Helvetinjärven kansallispuiston kuuluisin nähtävyys. Kapeassa rotkossa kiipeily on varsinkin nuorempien retkeilijöiden mieleen. Helvetinkolulle vievä Helvetistä itään -luontopolku kulkee puronvarsikuusikoiden, valoisten männiköiden ja märkien nevojen läpi.
LIINA KJELLBERG

 

14. Pauanne

Kaustisella sijaitseva metsäistä mystiikkaa henkivä Pauanne on ehdottomasti pysähdyksen arvoinen kohde, jos kesämatka sivuaa Keski-Pohjanmaata. Upeiden, puuta ja kiveä taidokkaasti yhdistelevien, rakennusten voisi kuvitella olevan satoja vuosia vanhoja, mutta paikan rakentaminen aloitettiin todellisuudessa vuonna 1983. Rakentamisesta vastasi Tapani Hietalahti ja Pauanteesta piti kehittyä kansanparantajien kokoontumispaikka. Pauanne on sittemmin jäänyt vaille kunnollista ylläpitoa, mutta yleisö pääsee tutustumaan alueeseen vapaasti.
SAMI KARPPINEN

 

15. Huilingin museokahvila

Matkalla pohjoiseen tai pohjoisesta ja tauon aika? Iin Haminassa alle kilometrin poikkeama nelostieltä ja löydät museokahvila Huilingin, joka on alun perin ollut uiton majoitusrakennus. Yläkerrassa on huone alkuperäisessä asussa ja aittaan on koottu uiton esineistöä. Jos jaloitella haluaa, niin kannattaa kävellä pienois-Raumaksikin kutsutun Vanhan Haminan kaksi katua. Kylki kylkeen rakennetut talot ovat palopäällikön painajainen. Vanha Hamina on rakennettu osittain keskiaikaisen hautausmaan päälle.
MIKKO HÄYRYNEN

 

16. Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo
Sota- ja jälleenrakennusajan museo Sallassa joutui koronan vuoksi viettämään keväällä 10-vuotispäiväänsä vaatimattomasti. Se on sääli, sillä museo on mainio paikka ja se olisi ansainnut kunnon juhlat. Vanhan rautatie­läisten rivitalon valoisissa huoneissa voi syventyä Sallan vaiheiden kautta koko Suomen historiaan 1900-luvun alusta 1960-luvulle.
ELIISA KALLIONIEMI

 

17. Pyhä-Nattanen

Jos matkaat pohjoiseen ja haluat päästä Lapin tunnelmaan heti perille päästyäsi, kiipeä ensitöiksesi Pyhä-Nattaselle. Tunturi sijaitsee Sompion luonnonpuistossa aivan Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla. Lähimmältä parkkipaikalta ehtii huipulle ja takaisin puolikkaan päiväreissun aikana. Tunturin laelta näkee niin Nattastunturit, Itä-Lapin kynttiläkuusikot kuin Lokan valtavan tekojärven. Paikalla voi miettiä vaikka sitä, kuinka Itä-Lapin tekojärvet peittivät aikanaan alleen 200 000 kuutiota puuta.
VALTTERI SKYTTÄ

 

18. Saana

Kilpisjärvellä sijaitseva Saanatunturi on hieno koko perheen päiväretkikohde. Tunturin huipulle johtava reilun neljän kilometrin mittainen polku lähtee Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta. Alkumatka kuljetaan kauniissa tunturikoivikossa, varsinainen tunturille nousu alkaa sen jälkeen. Tunturin huipulta löytyy vieraskirja, johon voi kirjoittaa nimensä.
LIINA KJELLBERG

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.