Nykyinen kemera-tukijärjestelmä on voimassa vielä tämän vuoden ajan. Korvaavan, metkaksi nimetyn, tukijärjestelmän on määrä tulla käyttöön vuoden 2024 alusta alkaen.
Tänä vuonna etenkin suometsänhoidon tukien kysyntä on kasvanut edellisvuodesta. Asiaa selittää se, että suometsien ojien kunnostus ei kuulu enää metkassa tuettaviin työlajeihin. Sen sijaan tukea voi jatkossa hakea suometsien hoitosuunnitelmien laatimiseen sekä erilaisiin vesiensuojelutoimenpiteisiin.
”On selvästi nähtävissä, että hankkeita halutaan valmiiksi kemera-tukikauden päättyessä”, Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa kertoo.
Kemera-tukea kunnostusojitushankkeeseen mielivän metsänomistajan onkin nyt syytä laittaa hanke vireille ripeästi.
”Nykyisen kemera-lain mukaisia hakemuksia voi toimittaa Metsäkeskukseen 1.10.2023 saakka. Voimme hyväksyä hakemuksia tämän vuoden loppuun asti, ja tukia voidaan maksaa metsänomistajille vuoden 2026 loppuun saakka.”
Tälle vuodelle varatut rahat riittänevät
Heinäkuun puoliväliin mennessä kemeratukia oli maksettu tänä vuonna yhteensä lähes 14,8 miljoonaa euroa. Summa on yli 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
”Työlajeista suometsänhoidon ja metsätien perusparannuksen määrät ovat edellä viime vuoden vastaavaa aikaa”, toteaa Rakemaa.
Metsäkeskus on budjetoinut tälle vuodelle kemera-tukiin yhteensä 47,5 miljoonaa euroa. Vaikka tukia on haettu tänä vuonna aiempaa vilkkaammin, uskoo Rakemaa tälle vuodelle varattujen kemera-rahojen riittävän.
”Näkemyksemme mukaan varoja on riittävästi. Tässä vaiheessa en osaa vielä antaa ennustetta siitä, minkä verran varoja jää mahdollisesti käyttämättä. On huomioitava, että hakemusten toimittamiseen Metsäkeskukseen on enää kaksi kuukautta aikaa.”
Viime vuonna kemera-tukia maksettiin metsänomistajille kaikkiaan 36,9 miljoonaa euroa.
Keski-Pohjanmaalla kova kiri
Aktiivisimmin kemeratukia on käytetty Pohjois-Pohjanmaalla, jonne Metsäkeskus on myöntänyt tukea yhteensä noin 2,47 miljoonaa euroa. Summa on yli 11 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Toiseksi eniten tukea on myönnetty Lappiin, yhteensä reilut 1,7 miljoonaa euroa.
”Kunnostusojitusten ja terveyslannoitusten lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla on maksettu paljon tukia nuoren metsän hoitoon sekä taimikon varhaishoitoon. Lapissa painottuu nuoren metsän hoito”, Rakemaa kuvailee.
Edellisvuoteen verrattuna tukisummissa on eniten kasvua Keski-Pohjanmaalla, jonne on myönnetty tukia yli 58 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
”Parasta aikaa käsittelyssä ja käsittelyä odottamassa on myös selvästi suurempi määrä hankkeita kuin vuosina 2020–2022. Uusiakin hankkeita tulee edelleen koko ajan paljon sisään.”
Nuoren metsän hoitotöillä on toteuttamisaikaa 12 kuukautta. Muissa kemera-töissä toteutusaikaa on enimmillään 31.3.2026 saakka. Töiden toteutusajan voi tarkistaa kemera-hakemuksen hyväksymispäätöksestä. Lisätietoa aikatauluista saa Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kuvituskuvana vanha umpeutuva oja, jossa ei vettä virtaa tai tuskin virtaakaan missään vaiheessa vuotta. Ensimmäisenä pitäisi arvioida ojitustarvetta. 35-40cm kuivavara kuivimpaan aikaan loppukesästä riittää. Suurin osa Suomessa toteutetuista ojituksista ovat metsän kasvun kannalta turhia.
Samalla saa penkkatietä tehtyä ja niihin rumpuputkia. Leimikolle ajomatka lyhenee,hoitotyöt helpompia kun ei tarvi raijata käsipelissä vermeitä palstalle. Nostaa palstan arvoa samalla ja konekuskitkin saavat leipää.