Järeitä kuusipöllejä kolisee tasaista tahtia pitkin tukinlajittelulinjastoa Keiteleen sahalla Savossa. Lajittelukoneisto on vielä uudenkarhea. 3D-mittauksen, röntgenlaitteen ja metallintunnistimien läpi vievällä linjalla kulkee tukkeja 200 metrin minuuttivauhdilla.

”Puun sisäisten laatuvikojen, kuten poikaoksien, kanssa tullaan toimeen, kun tukit osataan erotella sahalla ajoissa”, Keitele Groupin toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio toteaa ja katselee tukkipöytää tyytyväisenä.

Kun kuusipölkyt ehtivät sahanterille asti, sahalla tiedetään jo tarkasti, millaista tavaraa tukkirekat ovat tuoneet ja mitä pölleille kannattaa tehdä.

Se tieto on olennainen osa menestyvän sahan reseptiä, jota Kylävainio on kohta jo neljän vuosikymmen ajan selvittänyt. Reseptiin kuuluu ennen kaikkea kaksi pitkäjänteistä visiota: sahatavaran jalostaminen ja ostajan mittatoiveiden täyttäminen metsästä lähtien.

”Tukkipuuta pitää jalostaa pidemmälle, että saataisiin hyvälaatuisesta ja kalliista puuraaka-aineesta hyvää hintaa maailmalta”, Kylävainio tiivistää.

Hän luettelee pitkän litanian asioita, joilla sahatuotteisiin tehdään lisähintaa: erikoislaatuja, erikoiskuivauksia, tarkkuuskatkontaa, höyläystä ja liimausta.

”Perussahatavaraan verrattuna höyläpuusta saa puolitoista ja liimatavarasta kaksinkertaisen hinnan.”

Metsään ostajan toiveet mielessä

Kylävainio mukaan Keiteleen ideana on jo 80-luvun alusta asti ollut tehdä aidosti sitä, mitä asiakas haluaa. Hän kutsuu yhtiötään Euroopan johtavaksi määrämittaisen sahatavaran tuottajaksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sahatavaran ostajan erikoisiakin mittatoiveita ryhdytään täyttämään jo metsässä.

”Sahalle on välttämättömyys, että tukkipuut katkotaan metsässä myytävää tuotetta vastaaviksi pituuksiksi. Näin puu tulee joka kuukausi oikeanlaisena sahan pihaan. Jos sellufirma toimittaa tukkeja, se voi hakata pätkäyttää kahden kuukauden edestä puita toukokuun mitoilla, jotka eivät enää kesäkuun tuotannossa pädekään.”

Keitele pyrkii hankkimaan 70 prosenttia käyttämästään tukista itse. Omia puunkorjuuketjuja ja metsäkoneenkuljettajia koulutetaan jatkuvasti, jotta sahanterän äärellä voidaan olla tyytyväisiä.

Keiteleen sahan käyttämästä puusta kaksi kolmasosaa on kuusta ja loput mäntyä.

”Puulajisuhteet vastaavat hyvin alueen metsiä. Laatu puustossa on varsin hyvä. Kuitupuuksi päätyvien tukkien osuus on muutamia prosentteja”, Kylävainio kertoo.

Tulevaisuuden sahatavaratehtaat

Sen lisäksi, että sahuri tuntee saatavilla olevan puuraaka-aineen ja asiak-kaan toiveet, varsinaisen tuotannon pitää olla kilpailukykyistä. Jalostuksen perustaksi tarvitaan toimivaa perustuotantoa eli raakalaudan ja lankkujen sahausta.

”Pitää sahata isoja sarjoja ja käyttää viimeisintä tekniikkaa.”

Keitele on satsannut viiden vuoden aikana tuotannon kasvattamiseen ja uudistamiseen yli sata miljoonaa euroa. Sahaustoiminta on laajentunut 2010-luvulla Kemijärvelle ja Alajärvelle.

On siis ollut hyödyksi, että Kylävainiolla tuntuu energiaa riittävän niin, että nopealiikkeisen miehen perässä on sahan tiloissa pysymistä. Hän puhuu molemmista uusista sahalaitoksista ”tulevaisuuden sahatavaratehtaina”.

”Esimerkiksi Kemijärvellä se tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta sahauksesta kuivaukseen ja jalostukseen tapahtuu saman katon alla. Turha varastointi ja kuljettaminen kumipyörillä on karsittu pois. Alajärvi on samanlainen.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 4/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.