Metsäalalla työskentelevien ulkomaisten kausityöntekijöiden määrää ei tilastoida, mutta arviot liikkuvat sadoista noin tuhanteen. Koronaviruksen matkustusrajoitteet tuovat työvoimapulan, joka etenkin taimitarhoilla saattaa välillisesti johtaa suuriin ongelmiin.

Suurimman taimiyhtiön Finforelian toimitusjohtaja Timo Salminen uskoo, että taimitoimitukset ja kevään taimitarhakylvöt pystytään hoitamaan, joten virus ei vaikeuta taimitoimituksia ensi vuonnakaan.

”Tarhapuoli ei ole ongelma, vaan miten saadaan taimet metsässä maahan.”

Salmisen mukaan ulkomaisia istuttajia olisi ollut etenkin niillä toimijoilla, jotka ovat kilpailuttaneet istuttajien hinnat sentin osiin saakka – heille tilanne uhkaa kaatua syliin.

”Jos ei ole työvoimaa ja taimitoimitukset supistuvat kolmanneksella, se tietää tarhoille konkursseja tilanteessa, jossa kustannukset ovat jo sisällä, mutta tuotot jäävät tulematta.”

Salminen peräänkuuluttaa oman maan väkeä tarttumaan istutusputkiin. Toukokuussa lomautettuna tai työttömänä on satoja tuhansia, joukossa metsänomistajia, ja opiskelijoiden kesätöitä on peruutettu.

”Jos prosenttikin siitä määrästä lähtee istutustöihin, niin taimet saadaan maahan.”

Epävarmuutta ja huonoa unta

Pohjan Taimi tarjoaa paitsi taimia myös istutuspalvelua. Normaalisti on istutettu kymmenen miljoonaa tainta, suurin osa ulkomaisella kausityövoimalla.

Toimitusjohtaja Rauno Kataja sanoo nukkuneensa huonosti, sillä on epävarmaa, pystytäänkö sovitut istutusurakat hoitamaan. Taimitoimituksista 90 prosenttia pitää lähteä toukokuussa, ja jos toimitukset viivästyvät, taimisato on kesällä pilalla.

”Jos huonot asiat kasautuvat, niin tarvitaan valtiota apuun, tai isot taimiyhtiöt joutuvat laittamaan lappua luukulle.”

Pärjätään, jos ei sairastuta

Johtaja Markku Vaario Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä ei usko ulkomaisten työntekijöiden vajeen pysäyttävän kokonaan istutuksia, mutta ongelmia tulee. Hän kuitenkin luottaa, että istutuksista selvitään, jos tauti ei iske omiin vakimetsureihin.

”Jos omilla istuttajilla alkaa olla sairaslomia, niin sitten ollaan ihmeissään.”

Raivaussahatöissä työvoimapula ei vaikuta samalla tavalla, sillä Etelä-Suomessa on ollut lumeton talvi ja taimikonhoidoissa ollaan hyvinkin aikataulua edellä.

Johtajakin töihin

Pohjoiskarjalaisella Metsäpalvelu Tuomo Turunen Oy:llä on ollut vuosittain 10–20 työntekijää Baltian maista istutuksissa, taimikonhoidoissa ja sähkölinjojen raivauksissa. Kausi on ollut maksimissaan kuusi kuukautta, mikä on raja työntekijän pysymiselle oman maansa verotuksen piirissä.

Tuomo Turusen mukaan jo sovitut työt pystytään hoitamaan, mutta töitä ei oteta vastaan yhtään enempää. Raivaussahatöitä voi aina siirtää, ja kausiväki voi tulla loppukesällä jos rajoitukset poistuvat, mutta istutukset ovat kriittisiä.

”Vaikka kotimaassa on lomautettuja ja työttömiä, ammattilaisia ei niinkään ole vapaana. Jos rajat ovat kiinni vielä toukokuussa, niin johtajakin joutuu töihin.”

Turunen uskoo kuitenkin, että tästäkin selvitään, sillä ”yrittäjä on ihmeellinen olio”.

Isojen ongelma

Toiminnanjohtaja Kari Immonen Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:stä sanoo, että ulkomaisen kausityövoiman ongelma koskettaa erityisesti ulkomaisia metsurityöyrityksiä ja niitä urakanantajia, jotka ovat suuressa määrin siirtyneet käyttämään niitä, kuten isot metsäyhtiöt ja Metsähallitus.

”Asiaa ei ratkaista pelkästään kotimaisin päätöksin, koska myös heidän kotimaansa ovat laittaneet rajat kiinni.”

Julkaistu Metsälehdessä 7/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.