Avaamme seuraavassa puukauppasopimusta kuvitteellisen esimerkkikaupan avulla. Esimerkkitapauksessamme Matti Metsätilallinen solmii puukaupan, jossa kaadetaan hieskoivikko luontaisesti uudistuneen kuusikon yltä, poimitaan siemenpuut talteen männyntaimikosta ja tehdään kuusikon päätehakkuu.

Puukauppatarjoukset on kilpailutettu ja voittaja valittu. On aika kahlata metsänhakkuusopimus ehtoineen läpi. Mihin Matti Metsätilallisen kannattaa kiinnittää sopimuksessa huomiota?

Kaikesta voi neuvotella

Pyysimme avuksi metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon myyntijohtajan Juha Huttusen. Hän on hoitanut puukauppoja metsänomistajien valtuuttamana kahdeksan vuotta ja tietää, mistä neuvotella.

”Ensinnäkin kannattaa muistaa, että jos puukaupassa tulee joku ongelma tai riita, sopimus on se paperi, jota ensimmäisenä katsotaan”, Huttunen kertoo.

Puukaupassa myönnetään ostajalle oikeus hakata puut sovitulta alueelta sovituin ehdoin. Lähtökohta on, että kaikesta voi neuvotella ja kysyä kannattaa.

Jokaisella puunostajalla on sopimuksissa samat perustiedot, mutta sopimuspohja on kullakin omanlaisensa. Myös puukauppasopimuksen liitteenä olevat ostajakohtaiset sopimusehdot tulee lukea huolella läpi ja tarkentaa epäselvät kohdat lisäehtoihin.

Tarjouksen mukainen sopimus

Koronatilanteen pakottamana Huttunen silmäilee Matti Metsätilallisen hakkuusopimusta Teams-etäyhteyden välityksellä. Hän ohjeistaa kiinnittämään huomiota siihen, että sopimus on puukauppatarjouksen mukainen. Hakkuutapojen tulee täsmätä kuvioihin ja sopimuksessa on oltava karttaliite, josta näkee kuviorajojen olevan kohdallaan. Myös korjuukelpoisuus pitää merkitä.

”Tässä esimerkkitapauksessa on ylispuunkorjuuta ja siemenpuiden poistoa. Korjuun ajankohta voi olla merkittävä tekijä onnistumisen kannalta.”

Matti Metsätilallisen sopimukseen kirjattu talvikorjuu varmistaa, että pieniä taimia suojaa lumi.

Myös korjuuajasta tulee sopia. Korjuuaika määrittää, minkä ajan sisällä puut tulee hakata. Tavallisesti korjuuaika on kaksi vuotta, mutta epävarmojen talvien yleistyttyä myös kolmen vuoden korjuuaikaa tarjotaan.

”Karsastaisin kolmen vuoden kauppa-aikoja. Se on pitkä aika odotella puunkorjuuta.”

Osalla puunostajista on sopimusehdoissa kohta korjuuajan jatkumisesta ylivoimaisen esteen sattuessa. Huttunen kuitenkin vakuuttaa, että jos esimerkiksi talvileimikkoa on ollut aikaa hakata kaksi talvea, ei pystytä enää vetoamaan ylivoimaiseen esteeseen.

”Lähtökohtana on, että yhtiöllä on oikeus hakata, mutta velvollisuus maksaa puut. Myyjä on vahvoilla, jos korjuuaika on menossa umpeen. Vastikkeetta ei pidä korjuuaikaa jatkaa.”

Katse mittavaateisiin

Matti Metsätilallinen on innoissaan sopimukseen kirjatusta hyvästä kuusitukin hinnasta. Huttunen kuitenkin varoittaa tuijottamasta liikaa euroja.

”Lopputuloksen ratkaisevat aina mitat ja puutavaralajit.”

Yksi sopimuksen tärkeimmistä liitteistä on puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset. Ne kertovat, miten puu omasta metsästä tullaan katkomaan.

”Mitä pienempi tukin läpimitta on ja mitä lyhyempiä tukkeja pystytään hakkaamaan, sitä paremmat mahdollisuudet hakkuukoneenkuljettajalla on tehdä tukki tarkasti talteen”, Huttunen selventää.

Mitta- ja laatuvaatimuksissa on paljon ostajakohtaisia eroja etenkin tukin minimimittojen välillä. Yleensä sahayhtiöillä on käytössä pienemmät läpimitat kuin integraateilla. Valtaosalla ostajista tukin minimiläpimitta on 15–16 senttimetriä, mutta myös 18 senttimetrin minimiläpimittaa tarjotaan.

Matti Metsätilallisen sopimuksessa mäntytukille on kaksi mittaa ja kaksi hintaa. Läpimitaltaan vähintään 18-senttiselle mäntytukille maksetaan parempaa hintaa kuin 15-senttiselle tukille. Osa ostajista puolestaan maksaa kaikenkokoiselle mäntytukille samaa markkinahintaa. Tämä on yksi mitta- ja laatuvaatimusten ostajakohtainen ero.

Myös sopimusehdoissa voidaan viitata mitta- ja laatuvaatimuksiin. Esimerkiksi Metsäliiton sopimusehdoissa lukee seuraavaa: Ostajalla on ilman eri sopimusta oikeus poiketa mitta- ja laatuvaatimuksista, jos siitä ei aiheudu myyjälle mitään merkittävää taloudellista haittaa.

”Tämä pitää aina kirjata auki puukaupan lisäehtoihin, eli mitä merkittävä haitta tarkoittaa”, Huttunen sanoo.

Lisäehtoihin on hyvä kirjoittaa myös, että metsäkoneen tukkilistat tulee toimittaa myyjälle. Niistä näkyy, mihin läpimittoihin ja pituuksiin tukit on katkottu.

Sovi ennakosta

Maksuaikataulusta ja puiden omistusoikeuden siirtymisestä on myös sovittava. Lopputilityksessä on yhtiökohtaisia eroja. Osa maksaa puut kuukauden päästä hakkuun päättymisestä, toisilla tilipäivä on 40 tai 45 päivän kuluttua loppumittauksesta.

”Nyt on vähän vallalla loppumaksun venytys yhtiöllä kuin yhtiöllä”, Huttunen toteaa.

Tavallisesti puiden omistusoikeus siirtyy ostajalle joko kaadettaessa tai mitattaessa. Usein sovitaan lisäksi, että puut saa kuljettaa pois ennen loppumittaa, näin on myös Matti Metsätilallisen sopimuksessa. Käytäntö on toimiva, kun ostaja on vakavarainen. Mikäli ostajan taloudellinen tilanne epäilyttää, puita ei saa ajaa ennen loppumittaa ja on neuvoteltava vakuuksista.

Yhtenä vakuutena puukaupasta toimii metsänomistajalle maksettava ennakkomaksu.

”Etenkin harvennusvaltaisten talvileimikoiden osalta yhtiöt ovat olleet kitsaita maksamaan ennakkoa. Lähtökohtana kuitenkin on, että aina jonkinlainen ennakko kaupalle pitää neuvotella.”

Nykyään ennakkomaksu on ollut noin 10­–20 prosenttia kauppasummasta.

Tutki sopimusehdot

Puukaupassa myyjä huolehtii puun kuljetukseen ja varastointiin vaadittavista luvista. Mikäli puita joutuu varastoimaan ja ajamaan vieraalle tielle, tiekunta tai naapuri pyytää useimmiten tienkäyttö- ja varastointikorvasta.

”Korvauksen voi aina yrittää neuvotella yhtiön maksettavaksi.”

Matti Metsätilallinen on osakkaana läheisessä yksityistiessä, mutta suora tieyhteys puuttui eikä puun varastointi omalla maalla onnistunut. Tilalle rakennettiin pieni tienpisto kääntöpaikkoineen ennen puukaupan kilpailutusta. Tuleva puunpuun kuljetus kuitenkin arveluttaa Matti Metsätilallista.

”Tien pitää kestää normaalia kulutusta ja puutavaran ajoa. Särkeminen on totta kai eri asia. Jos tie rikkoutuu, ostajalla on velvollisuus korjata se kuntoon.”

Teiden käytöstä ja vaurioista on mainintoja myös sopimusehdoissa. Ehtojen tiukkuudessa on ostajakohtaisia eroja. UPM:n sopimusehdot ovat jyrkimmät: Selvyyden vuoksi todetaan, että ostaja ei ole velvollinen korjaamaan tai korvaamaan maaperän ominaispiireistä johtuvia taikka osaksi tai kokonaan muuttuvista tai yllättävistä keliolosuhteista tai sääolosuhteista johtuvia maastojälkiä tai tievaurioita, joita ei huolellisesta ennakkosuunnittelusta huolimatta voi välttää.

”Tämä hyvin haastava sopimusehto ainakin myyjän kannalta”, Huttunen arvioi.

Jos ehtoa tulkitaan pieteetillä, voi metsänomistaja herkästi joutua maksumieheksi.

Neuvottele juurikäävän torjunnasta

Huttunen huomaa, että Matti Metsätilallisen hakkuusopimuksen lisäehdoista puuttuu maininta juurikäävän torjunnasta. Juurikäävän torjunta on puunhakkaajan lakisääteinen velvollisuus, mutta puukauppasopimuksissa se ujutetaan herkästi metsänomistajan maksettavaksi. Esimerkiksi Stora Enso laskuttaa juurikäävän torjunnasta. Tästä Matti Metsätilallisen on syytä neuvotella.

”Juurikäävän torjunta on ostajan vastuulla ja sillä sipuli. Kaikkien kauppoja neuvottelevien metsänomistajien kannattaa pitää huoli, että näin se menee”, Huttunen painottaa.

Jos jostain puutavaralajista on kova kysyntä, saatetaan lisäehtoihin sopia myös hinnan korotuksia.

”Kiivaina puukauppa-aikoina ostajat monesti kirjaavat lisäehtoihin erinäisiä hinnan lisiä, joita ei suoraan tarjoukselle ja tilastoitaviin kaupantekohintoihin haluta laittaa.”

Kun puukauppasopimuksen jokainen kohta ja ehto on käyty läpi ja kaikki mieltä askarruttava kysytty ja sovittu, voi huoletta laittaa nimen paperiin ja jäädä odottamaan korjuuta.

Puukauppa päättyyvirallisen mittaustodistuksen hyväksymiseen, jota ennen:

– Tarkasta maastossa, onko hakattu oikeat kuviot ja pysytty kuviorajojen sisällä

– Varmista, että hakkuutapa on ollut sopimuksen mukainen

– Tutki, onko hakattu sovittuja puutavaralajeja ja käytetty sovittuja mittoja

– Silmäile mahdolliset maasto- ja puustovauriot

– Arvioi tiestön ja varastopaikan kunto

– Tarkasta, että mittaustodistuksen hinnat ja puumäärät täsmäävät

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.