Presidentti Trumpin uusimmat tullit ovat mediassa saaneet kauppasodan nimen. Tullit ovat erisuuruisia eri maille perusteilla, joita voi kutsua kauppapoliittisiksi pärstäkertoimiksi. EU sai 20-prosenttiset.
Yhdysvaltojen tuontitullit ovat olleet samalla tasolla viimeksi 1930-luvun alkupuoliskolla. Taloudellinen historiankirjoitus on varsin yksimielinen, että tullit ja niitä seuranneet muiden maiden vastatoimet syvensivät 1930-luvun lamaa.
Toimintaympäristö heikkenee
Metsäteollisuus ry:n tiedote toteaa, että tullit merkitsevät kansainvälisen kaupan toimintaympäristön olennaista heikkenemistä ja että Suomen metsäteollisuus kohtaa haasteita mahdollisten tullien myötä.
”Näin laajat ja kansainväliset tullit Yhdysvaltojen kauppakumppaneille muuttaisivat toteutuessaan tavaravirtoja, markkinoiden kilpailuasetelmia ja vaikeuttaisivat talouden näkymän arviointia”, Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström sanoo.
Tullien toimeenpanoasetuksessa mekaanisen metsäteollisuuden tuoteryhmiä rajattiin tullien ulkopuolelle, mutta tullien laajentaminen myöhemmin on mahdollista.
Kauppasodan pilvet
Metsäsektorin eurooppalaiset toimialajärjestöt ovat jo ennakkoon valmistautuneet mahdollisiin tullineuvotteluihin ja vastatoimiin.
Euroopan paperiteollisuuden liitto (Cepi) on kehottanut EU-komissiota jatkamaan tullineuvotteluja. Mikäli jatkoneuvottelut epäonnistuvat ja Yhdysvallat säilyttää esitetyt tullit, Cepi vaatii EU:lta vastatoimia.
Euroopan puutuoteteollisuuden liitto (Cei Bois) on samoin pitänyt tärkeänä, että EU ja Yhdysvallat säilyttävät esteettömän puutuotteiden kaupan.
Eniten osuu paperiin
Suomen kokonaisviennin arvo Yhdysvaltoihin vuonna 2023 oli 8,5 miljardia euroa, josta metsäsektorin tuotteiden osuus oli jokseenkin tasan miljardi.
Yhdysvallat on Suomen metsäteollisuudelle kolmanneksi tärkein vientimaa lähes kymmenen prosentin osuudella. Metsävienti on ollut nousu-uralla ja viennin arvo on kaksinkertaistunut finanssikriisin kuopasta, vuodesta 2009.
Metsäperäisten tuotteiden Yhdysvaltain viennistä valtaosa, 888 miljoonaa euroa, on kuiduttavalta puolelta. Siitä paperin osuus on reilu 500 miljoonaa. Tärkeimmät paperilajit olivat aikakauslehtipaperi ja hienopaperi. Hienopaperilla tarkoitetaan paperia, jonka valmistuksessa ei ole käytetty mekaanisesti hierrettyä massaa.
Kartongin viennin arvo oli 280 miljoonaa.
Massan vienti on vähäistä, 70 miljoonaa euroa ja lähes kokonaan valkaistua havusellua.
Puutuoteteollisuuden vienti oli 119 miljoonaa euroa, josta karkeasti puolet havuvaneria ja neljäsosa pääasiassa höylättyä sahatavaraa. Huonekaluviennin arvo on noin 20 miljoonaa. Loppuosa puutuoteviennistä jakautuu monille tuotteille.
Luvut ovat Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta.
Sahatavaran tilanne epäselvä
Sahatavaran osalta tilanne on lievästi ilmaisten epäselvä. Kokonaiskuvaa ei ole sahateollisuuden Euroopan-järjestölläkään, mutta ilmeisesti tullit eivät koske sahatavaraa ainakaan ensi vaiheessa.
Toteutuessaan mahdolliset tullit osuvat Euroopan maista etenkin Saksaan, Itävaltaan ja Ruotsiin, joilla on sahatavaravientiä Yhdysvaltoihin isommassa mitassa.
”Suorat vaikutukset Suomen sahateollisuuteen ovat vähäisiä, mutta epäsuorat seuraukset voivat olla isompia”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto arvioi.
Suuri kysymys on, että mitä tullit tekevät Euroopan talouskasvulle. Ekonomistit ennustavat, että tullien vuoksi koko maanosan talouskasvu kyykkää. Aalto ennakoikin, että kovin vaikutus Suomen sahoille tulee epäsuorasti Euroopan yleistalouden kautta.
”Euroopan markkinoilla on valonkajastusta tunnelin päässä, mutta tullit syövät odotetun kasvun.”
Lue lisää: Trumpin tulliveivaus jatkuu – sahatavaran hinnat nousussa Yhdysvalloissa
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään