Roudattomia talvia ja tuulituhoja, lumikuorman alla katkeavia latvuksia sekä laajoja metsäpaloja. Tässäkö on Suomen metsien tulevaisuus?
”Enenevässä määrin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen dosentti Ari Venäläinen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole suoraviivaisia. Eri ilmastomallit antavat hyvin erilaisia ennusteita esimerkiksi siitä, lisääntyykö tuulisuus vai ei.
Metsien kannalta tuulisuuden vähenemistä tai lisääntymistä tärkeämpää on tosin se, meneekö maa routaan talvisin, kun tuulet ovat voimakkaimmillaan.
”Routa ankkuroi puut maahan, jolloin ne eivät kaadu niin herkästi. Kylmiä talvia esiintyy tulevaisuudessakin, mutta lauhojen talvien määrä kasvaa.”
Venäläisen mukaan voi käydä myös niin, että myrskyradat muuttuvat. Silloin Suomeen voi tulla vuonna 1982 riehuneen Mauri-myrskyn kaltaisia myrskyjä. Mauri kaatoi Pohjois-Suomessa miljoonia kuutiometrejä metsää.
”Mauri oli Karibialta lähteneen trooppisen myrskyn peruja. Parhaillaan tutkitaan, alkaako siltä suunnalta tulla enemmänkin myrskyjä”, Venäläinen kertoo.
Lumituhoja pohjoiseen
Venäläinen edustaa Ilmatieteen laitosta Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa Forbio-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten ilmasto muuttuu ja miten muutos vaikuttaa metsien kasvuun ja metsätuhojen riskiin.
Tuulisuuden lisäksi hankkeessa selvitetään muun muassa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien lumituhoihin. Arvio on, että Pohjois-Suomessa lumituhot lisääntyvät mutta Etelä-Suomessa vähenevät.
”Sateet lisääntyvät, kun ilmasto lämpenee. Pohjois-Suomessa talvilämpötilat pysyvät yhä pakkasella, joten sade tulee lumena. Etelä-Suomessa sade tulee entistä useammin vetenä”, Venäläinen selventää.
Karkeasti voidaan sanoa, että lumituhojen todennäköisyys kasvaa Oulu–Ilomantsi-rajan pohjoispuolella.
Metsäpaloriski kasvaa
Etelä-Suomen metsien riesana on Venäläisen mukaan tulevaisuudessa kuivuus. Siitä kärsii varsinkin kuusi. Kuivien kausien yleistyessä kasvaa myös metsäpalojen riski.
”Ruotsissa paloi pari vuotta sitten 14 000 hehtaaria metsää. Laajat metsäpalot ovat ilmaston puolesta mahdollisia meilläkin”, Venäläinen sanoo.
Ilmastoennusteiden mukaan maa on tulevaisuudessa yhä useammin niin kuiva, että laajat metsäpalot ovat mahdollisia. Palojen esiintyminen ei kuitenkaan riipu pelkästään ilmastosta, vaan myös valvonnalla ja sammutustoimilla on merkitystä.
”Suomessa on hyvä metsäautotieverkosto, lentovalvonta toimii ja ihmiset noudattavat melko hyvin metsäpalovaroituksia, joten laajojen metsäpalojen todennäköisyys on täällä pienempi kuin monissa muissa maissa”, Venäläinen toteaa.
Satelliitit avuksi
Merkittävimpiä metsiämme uhkaavista ilmastotekijöistä ovat roudattoman ajanjakson piteneminen ja tuulituhojen yleistyminen. Puunkorjuu on monilla kosteilla paikoilla mahdollista vain silloin, kun maa on roudassa, ja tuulituhot altistavat metsät hyönteistuhoille.
Ilmatieteen laitoksella lasketaan parhaillaan koko maan kattavia tuulikertoimia, joiden avulla voidaan arvioida, miten usein eri alueet ovat alttiita tuulituhoille. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää satelliittitietoja nykyistä paremmin.
”Esimerkiksi myrskytuhoalueen näkisi satelliittien avulla nopeasti”, Venäläinen sanoo.
Metsätaloudessa kannattaa hänen mukaansa varautua tuulituhojen yleistymiseen. Hakkuualoista tulisi tehdä mahdollisimman yhtenäisiä ja istutettavaa puulajia valitessa kannattaisi miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin kuusta.
”Kuusta on suosittu, sillä se kelpaa huonosti hirville. Koivu ja mänty kestävät kuitenkin kuivuutta huomattavasti paremmin.”
Julkaistu Metsälehdessä 21/2016
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
”Hakkuualoista tulisi tehdä mahdollisimman yhtenäisiä ja istutettavaa puulajia valitessa kannattaisi miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin kuusta.”
Mietitty, tutkittu ja haettu tietoa on, koko syksy, miten pystyisi tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin suojaamaan mänty- ja koivutaimikot.
Lopputulos oli, että tilasin kuusentaimet ensi kevääksi. Niillä on tarkoitus täydennysistuttaa tuhoutuneita mäntytaimikoita ja lisätä kuusialaa.