Metsän kasvupaikkatyypit on merkitty metsävaratietoihin ja metsäsuunnitelmaan. Niihin ei kuitenkaan pidä luottaa sokeasti, sillä yhdelle kuviolle voidaan joskus niputtaa monta eri kasvupaikkatyyppiä, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander.

”Se johtuu siitä, että alle puolen hehtaarin kokoiset kuviot olisivat todella pieniä käytännön metsätaloudessa.”

Selanderin mukaan tyypit voivat vaihdella pienenkin alueen sisällä maaperän ja ravinteisuuden mukaan.

Kasvupaikkatyyppejä on metsämailla kuusi: lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukkokankaat. Tyyppien määrittäminen perustuu aluskasvillisuuteen, eli sammaliin, varpuihin, ruohoihin ja pensaisiin. Ne ilmentävät maaperän rehevyyttä yleensä tarkemmin kuin metsässä kasvavat puut.

Kuvauksia lukiessa tulee muistaa, että Suomi on pitkä maa, eivätkä tyypit näytä samanlaisilta kaikkialla. Suomi on jaettu kasvupaikkatyyppien luokittelussa viiteen vyöhykkeeseen, jotka ovat Etelä-Suomi, Pohjanmaa-Kainuu, Peräpohjola, Metsä-Lappi ja Tunturi-Lappi. Tähän juttuun kuvatut kohteet sijaitsevat Etelä-Suomessa.

Lehto ja karukkokangas harvinaisimmat

Lehdot ovat hyvin ravinteikkaita ja usein kosteita kasvupaikkoja, joilla kasvaa joko kuusia tai eri lehtipuita. Tunnusomaisia ovat myös vaateliaat pensaat, kuten pähkinäpensas, näsiä ja lehtokuusama. Maata peittävät lukuisat eri ruohovartiset kasvit, esimerkiksi kotkansiivet, kevätleinikit, nokkoset tai sini- ja valkovuokot.

Karukkokankaalla kasvaa lähinnä jäkälää ja kitukasvuisia mäntyjä.

Nämä kaksi kasvupaikkatyyppiä ovat harvinaisempia, ja ne jätetään usein metsätalouden ulkopuolelle.

”Ne ovat hienoja luontokohteita. Erityisesti lehtojen kohdalla kannattaa miettiä, olisivatko ne suojelun arvoisia”, Selander sanoo.

Tuore kangas kaikista yleisin

Kaikista yleisin kasvupaikkatyyppi on tuore kangas. Sen tunnistaa usein mustikanvarvuista ja tiheästä sammalpeitteestä.

Katso lisää tietoa tuoreesta kankaasta tämän jutun alussa näkyvästä videosta.

Kuiva kangas taas on varpuinen ja jäkäläinen. Kanervan lisäksi siellä kasvaa puolukkaa. Ruohoja, kuten lillukkaa ja kevätpiippoa, voi olla vähän.

Puuston kasvu on kuivahkolla kankaalla hitaampaa kuin monilla muilla kasvupaikkatyypeillä ja puulajit rajoittuvat yleensä mäntyyn.

Kuivahkot kankaat muodostuvat usein jääkauden muovaamille harjumaille. Katso tästä video kuivahkoista kankaista.

Metsänkasvatuspaikkana tuottoisin on lehtomainen kangas. Katso video lehtomaisista kankaista.

Lähteenä on käytetty teosta Metsätyypit – opas kasvupaikkojen luokitteluun (Metsäkustannus 2013).

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.