Metsänomistajat purkavat parhaillaan taimia pois pahvisista kuljetuslaatikoista ympäri Suomen. Sen jälkeen taimet isketään mättäisiin hakkuuaukoille.

Jan-Erik Antinluoman ja Santeri Muukkosen ideana on päinvastoin kasvattaa puuntaimia pahvilaatikoissa ja ainakin alkuun ihan kotien ikkunalaudoilla.

Kaksikon Lil plot -yritykseltä puun ostaja saa postissa siemeniä, multaa, kasvatuslaatikon ja ohjeet.

”Puun kasvatus ei vaadi yli-inhimillisiä tekoja. Siemenet multaan ja kastelua. Luonto hoitaa loput”, Jan-Erik Antinluoma kertoo.

Itämisen odottaminen on jännittävää. Samalla puun kasvattaja saa tuntemuksen, että on itse laittanut jotain maahan kasvamaan.

”Hauskin osuus on se, kun puu lähtee kasvamaan”, Antinluoma sanoo.

Sisä- ja ulkopuita

Pahvilaatikossa olevaan multaan laitettujen puunsiementen itämisaika on yleensä kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Santeri Muukkonen kertoo, että idätys onnistuu talvellakin, mutta puunalkujen kasvu nopeutuu vasta keväällä.

Lil plot lähettää uudet siemenet, jos taimia ei ala syntyä.

”Siemenistä itää yleensä muutama”, Antinluoma sanoo.

Lil plot myy niin Suomen oloissa pysyvästi sisällä kasvatettavia puita kuin ulkopuita. Valikoimaan kuuluvat muun muassa sitruunapuu, sinikuusi, otatammi ja hevoskastanja. Yksi puupaketti maksaa postituskuluineen reilut kaksikymmentä euroa.

”Eukalyptus tuntuu olevan muotipuu tällä hetkellä. Tuoksulla on varmaan jotain tekemistä asian kanssa”, Antinluoma arvelee.

Puu tuo yhteyden luontoon

Kun Antinluoma ja Muukkonen halusivat perustaa yrityksen, toimintaideaa haettiin yhteisistä mielenkiinnon kohteista: luonnosta ja metsissä pyörimisestä.

”Meillä oli ennestään omia kokemuksia puiden kasvattamisesta sisällä. Kasvun alkamisen näkeminen ilahduttaa yhä itseänikin joka kerta, vaikka puita on tullut kasvatettua siemenistä satoja”, Antinluoma kertoo.

Viime marraskuussa toimintansa aloittanut yritys työllistää täyspäiväisesti molemmat. Lil plotin tähtäin on myös ulkomailla. Siemen-multapaketteja on mennyt esimerkiksi Saksaan.

”Puunkasvattaminen tuo yhteyden luontoon. Saksassa voi olla vielä enemmän tarvetta luontoyhteyden löytämiselle uudestaan”, Antinluoma sanoo.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 4/2019.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.