Pinsiön metsien keskellä kohoaa Puuvuori-maataideteos, joka elää vuodenaikojen mukaan ja kasvaa vuosi vuodelta korkeammaksi.

Amerikanunkarilaisen taiteilijan Agnes Denesin suunnittelema teos koostuu 10 000 männyntaimesta, jotka on istutettu suippokärkisen soramäen päälle matemaattisen kaavan mukaan. Männyt muodostavat samaan aikaan sekä spiraalimaisia kaaria rinteille että suoria rivistöjä ylhäältä alas.

Puuvuori rakennettiin 90-luvulla. Istutuksia tekivät muun muassa opiskelijaryhmät. Presidentti Martti Ahtisaari istutti viimeisen männyn Puuvuoren vihkijäisissä vuonna 1996, ja tänä kesänä teos täytti jo 20 vuotta.

Erikoisin metsätyökohde

Kurun metsäoppilaitoksen vuosikurssi oli tilattu täydennysistutukseen pari vuotta vihkijäisten jälkeen. Kuivuneita taimia piti korvata uusilla ja laittaa istutuskuoppaan multaa alle, sillä sorapohja oli ollut liian kuiva männyille.

Urakassa olivat mukana silloiset opiskelijat Tuomas Koskinen ja Tuomas Pihlaja.

”Puuvuori on erikoisin työkohde, jota olen koskaan ollut tekemässä”, Pihlaja kertoo.

Työkohteen poikkeavuudesta kielii sen kansainvälisesti keräämä huomio. Taideteos esiteltiin YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa jo vuonna 1992. Alkuun ei ollut selvää, missä maassa työ toteutettaisiin.

Taiteen tuotantoyhtiö Strata vaikutti siihen, että paikaksi valikoitui juuri Pinsiössä sijainnut vanha soranottoalue. Rakentamisesta vastasivat Ylöjärven kaupunki ja kiviainestoimittaja Rudus.

Puuvuoren jokaiselle männylle valittiin oma nimikkohenkilönsä. Joukossa ovat muun muassa Yhdysvaltain entinen presidentti George Bush vanhempi ja Puolan entinen presidentti Lech Walesa. Taideteoksesta kirjoitettiin useita juttuja kansainvälisiin lehtiin, kuten The New York Timesiin.

Maisemoi ja suodattaa sadevesiä

Pihlaja ja Koskinen vierailivat Puuvuorella tänä kesänä lähes parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Koulupoikien sijasta he katsovat maisemaa nyt ammattilaisten silmin. Pihlaja työskentelee metsäkoneenkuljettajana ja Koskinen metsäalan opettajana Tampereen seudun ammattiopistolla Tredulla.

”Yllättävän hyvin se on kasvanut pohjamaahan nähden”, Koskinen sanoo katsellessaan maisemaa.

Osa reuna-alueen männyistä on jäänyt lyhytkasvuisiksi, mutta siitä huolimatta kummatkin pitävät taideteosta hyvänä hankkeena.

”Kaikki mikä vie metsäalaa eteenpäin, on hyvästä”, Pihlaja kiteyttää.

”Puuvuori tuo näkyvyyttä metsäalalle, kun ihmiset tulevat katsomaan sitä. Samalla se tuottaa iloa ihmisille”, Koskinen jatkaa.

Puuvuori vastaa useaan tarpeeseen. Sen avulla saatiin sekä rakennettua julkista taidetta että hoidettua maa-aineslain velvoite, jonka mukaan vanhat soranottopaikat tulee maisemoida toiminnan päätyttyä. Lisäksi alue toimii sadeveden suodattimena ja edesauttaa näin puhtaan pohjaveden syntymistä.

Taiteilijan tarkoituksena oli tehdä Puuvuoresta kaikille avoin puistoalue, joka säilyisi vuosisatoja. Se on myös kannanotto ympäristön tilasta sekä ihmisen ja luonnon suhteesta.

Julkaistu Metsälehdessä 15/2016

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.