Kasvatustapojen ero näkyy tyvitukissa

Kuusipuun sahauslaatu on jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa samalla tasolla kuin tasaikäiskuusikoissa. Eroa on tyvitukin ytimessä.

Jatkuvan kasvatuksen kuuset kannattaa kasvattaa vain niin sanottuun tavanomaiseen tukkikokoon, sillä erityislaadusta tai puun järeydestä ei makseta nykypuumarkkinoilla merkittävästi lisäeuroja. (Kuvaaja: Riikka Piispanen)
Jatkuvan kasvatuksen kuuset kannattaa kasvattaa vain niin sanottuun tavanomaiseen tukkikokoon, sillä erityislaadusta tai puun järeydestä ei makseta nykypuumarkkinoilla merkittävästi lisäeuroja. (Kuvaaja: Riikka Piispanen)

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusmetsissä on selvitetty, miten jatkuva kasvatus vaikuttaa kuusipuun laatuun. Jatkuvan kasvatuksen kuusten ja istutuskuusten puuaines eroaa toisistaan eniten puiden ytimessä.

”Eri-ikäiskasvatuksen (jatkuva kasvatus) vaikutus näkyy kuusen tyvitukin alaosassa”, kertoo vieraileva asiantuntija Riikka Piispanen.

Jatkuvan kasvatuksen metsässä kuusentaimi kasvaa aluksi hitaasti alikasvostaimena. Hidas kasvu synnyttää erittäin kapeita vuosilustoja, jotka jäävät puun kasvaessa sen ytimeen puun tyvelle.

Tällä on vaikutusta puuaineksen tiheyteen ja kuusen myöhempään sahauslaatuun. Puun tyvitukista sahattujen ydinlankkujen kieroutuminen on vähäisempää, jos kuusitukki on peräisin jatkuvan kasvatuksen metsästä.

”Kieroutuminen on kuusisahatavarassa yleisin muodonmuutos ja yleinen laatuongelma. Ja kieroutuminen keskittyy nimenomaan kuusen ydinpuusta sahattavaan sahatavaraan”, Piispanen kertoo.

Tarkempi selitys tilanteelle on se, että jatkuvan kasvatuksen kuusikossa nuorpuun osuus jää hitaan kasvun ja kapeiden vuosilustojen vuoksi pienemmäksi kuin istutuskuusikoissa, joiden kasvu on taimina nopeampaa ja vuosilustot puun ytimen ympärillä leveitä.

”Nuorpuu on se, joka aiheuttaa kieroutta kuusen ydinpuusta sahatussa sahatavarassa”, Piispanen sanoo.

Tyven poikkileikkaus paljastaa jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvaneen kuusen historian. Ytimen ohuet vuosilustot kertovat hitaasta kasvusta alikasvosvaiheessa. Tilaa saatuaan kuusi on toipunut ja kasvanut normaalisti.

Sopii myös sellupuuksi

Kaikkineen kuusipuun sahauslaatu on jatkuvan kasvatuksen kuusikossa samalla tasolla kuin tasaikäiskuusikossa. Jatkuvan kasvatuksen kuusten puuaineen tiheys on hitaamman kasvun vuoksi suurempaa, mutta laatua voivat heikentää sisäoksien lukumäärä, irto-oksat ja lyly.

Metsänkasvatusmenetel­mien väliset erot puiden kasvuolosuhteissa vaikuttavat myös puuaineksen laatuun.

”Eri-ikäisrakenteisissa kuusikoissa puuaineksen laatu on vaihtelevaa puiden välillä ja runkojen sisällä. Tukkien sisään tulee jonkin verran kasvunvaihteluita”, Piispanen kertoo.

Juurikääpäsienen aiheuttama laho on jatkuvan kasvatuksen kuusikoiden suurimpia uhkia. Sieni voi lahottaa pätkän kuusen tyveä sahauskelvottomaksi.

Vaikka jatkuvassa kasvatuksessa tavoitellaan erityisesti tukkipuuta, eri-ikäismetsien kuusten pitkät ja levät puukuidut ovat hyvää raaka-ainetta myös selluteollisuudelle.

”Vaikka päätuote on tukki, kyllä sitä kuitupuuta tulee jatkuvassa kasvatuksessakin”, Luken erikoistutkija Sauli Valkonen sanoo.

Jatkuvan kasvatuksen kuusikoista selluksi päätyvät latvat, raakit ja tukkipuiden sahauksessa ylijäävä hake.

 

Puun laatu

  • Metsänkasvatusmenetelmä vaikuttaa puiden kasvuun – ja sitä myötä puun runkojen sisällä olevan puuaineksen laatuun.
  • Jatkuvassa kasvatuksessa (eri-ikäisrakenteinen metsä) kuusten sahauslaatu on tutkimusten mukaan samalla tasolla kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä (esimerkiksi istutuskuusikot).
  • Suurin ero kasvatustapojen välillä syntyy tyvitukin ytimeen: jatkuvan kasvatuksen kuusten kasvu on taimina hitaampaa ja ydinpuu huomattavasti tiheämpää.

Kommentit (1)

  1. Oliko tutkimuksessa huomioitu se, että istutuskuusikoissa on janahusta metrin puolentoista pätkä tyvellä? Tämän havainnon kertoi kenttäsirkkelimies.

Metsänhoito Metsänhoito