Kantojen käsittely on lain tehtävä lain mukaan sulan maan aikana havupuustojen hakkuissa. Torjunta-aine ruiskutetaan hakkuukoneen kaatopään terälaipassa olevien aukkojen läpi suoraan kannolle.

Kantokäsittelyyn on ollut käytössä kemiallinen urea ja biologinen torjunta-aine Rotstop, joka sisältää juurikääpäsienen kanssa kilpailevia harmaaorvakkasienen itiöitä.

Ureaa myy neljä yritystä ja myyntikatteet on kilpailtu olemattomiin. Uittokalusto puolestaan myy Rotstopia yksinoikeudella.

Kantourean käyttöluvat umpeutuvat tämän vuoden lopulla. Aikaa jatkolupien hakemiseen on kesän loppuun asti. Käytännössä hakemuksilla on kiire, koska selvitykset urean vaikutuksista vievät aikaa. Jatkolupa pitäisikin laittaa hakuun likimain välittömästi, jos kesällä 2025 mielitään käyttää kantoureaa.

Kantoureaa myyvät, JL-tuote, Satakemia, Uittokalusto ja Yara. Niistä vain Yara valmistaa urean itse. Muut tuovat ureajauhetta mistä saavat ja valmistavat liuoksen Suomessa. Pahojen kielien mukaan osa kantourean tehoaineesta tulee tälläkin hetkellä välikäsien kautta Venäjältä.

Neljä urean myyjää

Mikään neljästä yrityksestä ei kerro, aikovatko ne hakea jatkolupaa urealle. Kallista se joka tapauksessa olisi. Jatkolupaan vaadittavien selvitysten teettäminen maksaa kuusinumeroisen summan euroja, mikä tarkoittaa yli sadan tuhannen euron pietiä. Se on paljon, kun kantokäsittelyaineiden vuotuinen kokonaismarkkina on noin kolme miljoonaa euroa.

Hintalappu pudottanee pienet toimijat, JL-tuotteen ja Satakemian pois.

Melkoinen yllätys olisi, jos Uittokalusto hakisi urealle jatkolupaa. Vaikka urean myynti loppuisi, jäisi yhtiölle vielä Rotstop. Se loisi Uittokalustolle monopolin lakisääteisesti käytettävän tuotteen myyntiin – sen asema olisi siis jopa parempi kuin Alkolla.

Ratkaisun avaimet ovat Yaralla.

Todennäköisesti vain Yaralla olisi varaa ja ehkä haluja hakea urealle uutta lupaa. Yhtiön liiketoimintapäällikkö Juha Sarlund ei kuitenkaan paljasta yhtiön suunnitelmia.

”Emme vielä ole päättäneet, haetaanko lupaa”, Sarlund sanoo.

Muut alan toimijat veikkaavat, että Yara hakisi kantourealle jatkolupaa. Sarlundin vastauksen perusteella se ei näytä ihan varmalta.

Ensinnäkin hän toteaa, ettei urealuvan hakemusta voi tehdä kaikkien neljän toimijan muodostamana konsortiona.

”Jatkoluvan saamiseksi vaadittavat selvitykset ovat kalliita ja mutkikkaita eikä luvan jatko olisi taattua.”

Kolmen miljoonan euron vuosimyynti

Venäjän hyökkäyssotaan asti urea oli ylivoimaisesti suositumpaa kantojen käsittelyssä kuin harmaaorvakkaliuos sekä edullisuutensa että helppokäyttöisyytensä vuoksi. Sota nosti urean hintaa ja parin viime vuoden aikana sen käyttö on vähentynyt selvästi.

Urea on typpeä, joka ainakin periaatteessa rehevöi metsäluontoa ja lisää vesistökuormitusta. Lisäksi urean valmistus aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.

Suomi lienee ainoa maa, jossa kantokäsittelyä tehdään urealiuoksella. Ruotsissa metsäsertifiointi kieltää urean käytön.

Metsäyhtiöistä Metsä Group ilmoitti keväällä luopuvansa kantourean käytöstä. Tosin se joutui helteiden alettua lieventämään linjaustaan. Näin siksi, että eräiden hakkuukonemallien, muun muassa Ponsse Scorpionin, kantokäsittelyainetankit lämpenevät niin, että harmaaorvakkaitiöt kuolevat. Näin käy, kun liuoksen lämpötila nousee yli 40 asteen.

Muut metsäyhtiöt käyttävät molempia aineita rinnakkain. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy (MHYP) on suosittanut yhdistyksille Rotstopiin siirtymistä.

Asiantuntijoiden mukaan harmaaorvakka torjuu männyn juurikääpää tehokkaammin kuin urea ja sitä pidetään tehokkaampana myös kuusenkantojen käsittelyssä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.