Eteläisessä Suomessa solmittiin viime syksynä poikkeuksellinen puukauppa. Leimikon marraskuussa kilpailuttanut metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kuvailee sitä ”kerran elämässä” -kaupaksi.
Kohteena oli kuusivaltainen päätehakkuu hyvien tieyhteyksien päässä. Kuusen seassa kasvoi mäntyä, koivua ja haapaa. Leimikko oli suurimmalta osin kelirikkokelpoinen.
Kaikkiaan ainespuuta arvioitiin kertyvän yhteensä 10 000 kuutiota. Lisäksi saadaan arviolta 10 000 kuutiota oksia ja latvuksia sekä 8 000 kuutiota kantoja.
Kauppa on kertymältään poikkeuksellisen suuri, ja sen arvo keskihinnoilla laskettuna lähenee miljoonaa euroa. Niinpä tässä jutussa ei kerrota leimikon kokoa hehtaareina, ainespuun kertymiä, hintoja puutavaralajeittain eikä leimikon tarkempaa sijaintia.
Kahdeksan tarjousta, kaksi kierrosta
Päätehakkuusta käytiin kova kilpa. Leimikko kirvoitti yhteensä kahdeksan tarjousta.
Parhaimpien ja huonoimpien tarjousten väliset hintaerot olivat huomattavat. Kahden parhaimman tarjouksen tehneen ostajaehdokkaan välillä käytiin vielä toinen tarjouskierros, jossa annettiin mahdollisuus korottaa kuutiohintoja.
Kummassakin kärkitarjouksessa ainespuusta tarjottiin kovia hintoja, mutta kaupan ratkaisivat lopulta hakkuutähteiden ja kantojen hinnat. Latvuksista ja oksista tarjottiin viisi euroa kuutiolta ja kannoista 7,5 euroa kuutiolta. Kun kantojen hinnan muuntaa kiintokuutioiksi, saadaan hinnaksi peräti 37,5 euroa kiintokuutiolta. Näin laskettuna hinta on jopa korkeampi kuin kuitupuulla.
Kaikkiaan oksien, latvusten ja kantojen hinta oli voittaneessa tarjouksessa yhteensä 110 000 euroa. Näin merkittävää summaa hakkuutähteestä ei ollut alueella aikaisemmin maksettu, metsänhoitoyhdistyksestä kerrotaan. Myös kantojen, latvusten ja oksien hinnat olivat useamman euron korkeammat kuin pienemmissä leimikoissa.
Leimikon uudistamiskustannukset jäävät alle 50 000 euron, joten hakkuutähteillä kattaa helposti alueen uudistamiskulut.
Hakkuutähteiden hintataso pitänyt
Kohteen hakkuut ovat parhaillaan käynnissä. Leimikko korjataan useammassa osassa.
Kaupan valtakirjalla kilpailuttanut metsäasiantuntija kertoo, että myös alkaneen vuoden puolella hakkuutähteistä on maksettu yhä hyvää hintaa. Mahdollisuus kantojen nostoon on lisännyt kiinnostusta.
Lue lisää: Puukaupassa poikkeuksellinen tammikuu – ”Kaikki leimikot ja puutavaralajit pitäneet hyvin hintansa”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Miten voi 10 000m3 kaupassa tulla 18 000m3 oksia ja kantoa? Kuulostaa nyt taas siltä, että ainespuun hintaa on piilotettu risuihin ja kantoihin.
Olen kuvitellut että kantojen nosto on jo taakse jäänyttä elämää, koska se on todellista metsämaan ryöstöviljelyä, siinä karkaa hiiltä ja ravinteita, monimuotoisuus vähenee, mutta surullista huomata että vielä 2020-luvulla tuota ympäristöllisesti vahingollista toimintaa edelleen jatketaan. Jos tuo hakkuualue on mukana jossain sertifikaatissa, niin miksi kantojen nosto siellä sitten tapahtuu?
Käpysonni, ilmeisesti suurten kaupunkien lämmittämiseen tarvitaan paljon puuta, kun kaasua, kivihiiltä ja turvetta pitää vähentää. Tarvitaan lisää ydin-, tuuli- ja aurinkovoimaa.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki ei ollut valmistautunut ollenkaan fossiilisista polttoaineista luopumiseen, vaan kaukolämmön tuottamia voittoja käytettiin muihin kaupungin menojen kattamiseen, vaikka Helenin johto oli vihreillä.
Molemmat sertifikaatit sallivat kantojen korjuun, jotain rajoituksia on mm. pohjavesialueisiin liittyen.
Kantojen nostoa voi kai vastustaa samoilla perusteilla kuin hakkuita tai varsinkin avohakkuita. Uusiutuvaa tavaraa ne ovat siinä missä muukin osa puustosta. Kaikkia kantoja ei kuitenkaan ikinä nosteta paitsi pellonraivauksessa.