John Deeren Joensuun tehtaalla vietetään tänä vuonna 50-vuotisjuhlia ristiriitaisissa tunnelmissa.

Metsäkoneiden kysyntä on edelleen vahvaa ja näkymät pitkällä aikavälillä lupaavia, koska puutuotteita kysytään entistä enemmän ympäri maailmaa.

Toisaalta koneiden toimitusten keskeyttäminen sotaisaksi käyneelle Venäjälle leikkasi viidenneksen tilauksista. Eikä sekään ole joensuulaisten pulmista suurin.

”Viiveet materiaalien ja elektroniikkakomponenttien toimituksissa ovat Venäjääkin suurempi haaste”, sanoo tehtaanjohtaja Janne Haapasalo.

Runsaan tilauskannan ansiosta tuotantolinjoilla hääritään yhtä kiireisinä kuin ennen Ukrainan sodan alkamista.

”Tuotannonrajoituksia ei ole tulossa ainakaan tänä vuonna”, Haapasalo sanoo.

Lähivuosien näkymät ovat epävarmoja. Varsinkin korkea korkotaso ja kohoavat polttoaineen hinnat koettelevat metsäkoneyrittäjiä jatkossa, joten koneiden menekkiä on vaikea ennustaa. Toisaalta Venäjän pysyminen poissa markkinoilta kiristää kilpailua muualla.

Kahdeksan konetta päivässä

John Deeren Joensuun tehdas on ollut vuosia Suomen ja Euroopan suurin metsäkonetehdas. Kaikki John Deeren katkaistun puutavaran korjuuseen tarkoitetut koneet valmistetaan Joensuussa, jossa työskentelee 450 ihmistä.

Tehtaan tuottavuutta on kehitetty John Deeren aikana. Yhtiö on investoinut suomalaiseen metsäkonetuotantoon kaikkiaan 370 miljoonaa euroa. Niinpä metsäkone valmistuu nyt puolessa siitä ajasta kuin 1990-luvulta.

Nykyisin tehtaalla pystytään tuottamaan kahdeksan konetta päivässä, joten vuodessa tehtaalla voitaisiin valmistaa noin 1 800 metsäkonetta.

Uusin 4 500 neliömetrin laajennusosa otettiin juuri käyttöön. Lisää tilaa on luvassa muun muassa kokoonpanolinjoille ja varastoille.

Monta nimeä ja monta isäntää

Joensuun konepajan rakensi monialayritys Rauma-Repola. Metsäkoneiden valmistus alkoi 1973. Ensimmäinen malli oli ajokoneklassikko Lokomo 909.

Rauma-Repola osti kilpailijoita Ruotsista ja lopuksi vielä amerikkalaisen Timberjackin. Laman aikana Rauma-Repola purettiin osiinsa ja metsäkoneet menivät Metsolle. Se omisti hetken sekä Valmetin että Lokomon metsäkoneet.

Ei aikaakaan kun Metso myi molemmat. Timberjackin nimellä ollut ”raumarepolalaistaustainen” metsäkonetuotanto meni traktorijätti John Deerelle vuonna 2000. Siihen aikaan Timberjackin hakkuukoneet tehtiin Ruotsissa ja ”yksinkertaisemmat” ajokoneet Joensuussa.

Joensuulaisten kyky ja halu kehittää ja tehostaa tuotantoa kohti John Deeren Amerikan tehtaiden tasoa miellytti uutta omistajaa enemmän kuin ruotsalainen omahyväisyys. Niinpä hakkuukoneiden valmistus siirtyi 2003 Joensuuhun. Tuotanto Ruotsissa loppui kokonaan.

Silti John Deere hallitsee suvereenisti Ruotsin metsäkonemarkkinoita.

”Ruotsi on suurin markkinamme. Sinne on vuosittain myyty hieman enemmän koneita kuin Venäjälle. Yhteensa Eurooppaan ja Venäjälle on mennyt 80 prosenttia metsäkoneistamme”, Haapasalo arvioi.

Puoli vuosisataa takana

• 1972: Rauma-Repola perusti konepajan Joensuuhun.
• 1973: Metsäkoneiden valmistus alkaa, ensimmäinen malli Lokomo 909.
• 1976: Tehdas työllistää 425 ihmistä.
• 1980-luku: Rauma-Repola ostaa Bruunin, Kockumin ja Ösan metsäkonevalmistuksen Ruotsista.
• 1986: Ensimmäinen yksioteharvesteri Lokomo 990 valmistus alkaa.
• 1988: Tehtaan nimeksi FMG Lokomo Forest Oy Joensuun konepaja.
• 1989: Rauma-Repola ostaa amerikkalaisen metsäkonevalmistaja Timberjackin ja siitä tulee maailman suurin metsäkonevalmistaja.
• 1991: Tehtaan nimeksi FMG Timberjack Oy Joensuun tehdas.
• 1991: Hakkuukoneiden valmistus siirretään Ruotsiin.
• 1994: Tehtaan nimeksi Timberjack Oy Joensuun tehdas.
• 2000: John Deere ostaa Timberjackin.
• 2003: Hakkuukoneiden valmistus siirretään Ruotsista takaisin Joensuuhun.
• 2005: Tehtaan nimeksi John Deere Forestry Oy Joensuun tehdas.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.