Pihalla kasvava saarni alkaa voida huonosti, oksat kuivuvat ja alaosasta alkaa puskea versoja. Tämä voi olla merkki siitä, että puuhun on iskeytynyt saarnenjalosoukko, jalokuoriaisten heimoon kuuluva kovakuoriaislaji, joka on luokiteltu karanteenituhoojaksi.

Vielä kuoriaista ei ole Suomesta tavattu. Lähin havainto on Pietarista vuodelta 2020. Tutkijat kuitenkin toivovat, että tavalliset metsänomistajat ja luonnossa kulkijat pitäisivät silmät auki ja ilmoittaisivat tarvittaessa havainnoistaan Ruokavirastolle.

”Tarkastajien resurssit ovat aika pienet, ja valistustyö on aina ollut meille tärkeää. Haluamme saada tietoa kansalaisille, koska siellä on paljon enemmän silmäpareja katsomassa ja löytämässä. Ilmoitusten perusteella voidaan ryhtyä toimenpiteisiin”, sanoo Ruokavirastosta juuri eläkkeelle jäänyt erikoistutkija Jyrki Tomminen.

Saarni ei ole Suomessa kovin merkittävä puulaji, mutta muualla Euroopassa on toisin. Yksi riski liittyy siihen, että kuoriainen käyttää Suomea väylänä levitessään etelämmäs.

”Jos tuholainen on päässyt isäntäpuihin iskeytymään, niin silloin ei ole oikein muuta tehtävissä kuin kaataa ja tuhota puut, yleensä polttamalla.”

Tuholaisista pyritään pääsemään kokonaan eroon, ja se voi onnistua, jos havainto on tehty ajoissa. Vuonna 2015 Suomessa onnistuttiin estämään aasianrunkojäärän leviäminen.

Männyn oma tuholainen

Ruokavirasto on valppaana myös mäntyankeroisen varalta. Tuholainen voi koitua männyille kohtalokkaaksi, mutta Suomessa riski painottuu puukuolemien sijaan puun vientiin. Voi olla, että puutavaraa ei haluta ISPM-15-standardin mukaisen lämpökäsittelynkään jälkeen ostaa.

”Yleensä mäntyankeroinen aiheuttaa puukuolemia alueilla, joilla on pitkiä jaksoja yli 20 asteen keskilämpötila vuorokaudessa. Suomessa sellaista ei kesäisin ainakaan toistaiseksi tapahdu.”

Japanissa mäntyankeroinen on jo aiheuttanut puiden joukkokuolemia, ja hakkuukypsäkin mänty voi kuolla kolmessa kuukaudessa. Tuhojen nopeus lähenee siis otollisissa olosuhteissa kirjanpainajaa.

Mäntyankeroinen leviää vektorikuoriaisen mukana, eikä sitä voi havaita paljain silmin. Se on vähän alle millimetrin mittainen läpikuultava mato, karanteenituholainen, joka aiheuttaa isäntäpuussaan lakastumistaudin.

”Ruokaviraston tarkastajat ottavat joka vuosi mäntyankeroiskartoitusnäytteitä metsistä ympäri Suomea sekä riskipaikoista, kuten teollisuusalueilta, joilla toimii maahantuontiyrityksiä.”

Saarnenjalosoukkoakin kartoitetaan Suomessa joka vuosi feromoniansoilla. Kuoriainen ei välttämättä saa aikaiseksi kirjanpainajaan verrattavia massaepidemioita, ainakaan yhtä äkkiä. Etenkin Pohjois-Amerikassa laji on kuitenkin levinnyt kuolleista saarnista tehdyn polttopuun mukana nopeasti.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.