Ulkomaalaisten metsätyöntekijöiden palkkaaminen ei ole uusi, mutta koko ajan yleistyvä ilmiö. Äskettäin Helsingin Sanomat nosti esille ulkomaalaisten metsurien kelvottomat palkat muun muassa metsäyhtiö Tornatorin työmailla. Metsälehti teki samasta aiheesta jutun viime syksynä.
Tältä osin ongelma koskettaa myös metsänomistajia, koska Tornator tuottaa Stora Enson metsänhoitopalvelut myös yksityismetsissä.
Metsäjohtaja Janne Partanen, kuinka metsänomistaja voi varmistua, että hänen metsänsä hoitajille maksetaan asiallisesti?
”Metsänomistaja voi luottaa siihen, että työt tehdään laadukkaasti ja vastuullisesti. Edellytämme tätä yhteistyökumppaneiltamme. Käymme näitä asioita säännöllisesti läpi muun muassa Tornatorin kanssa”, Partanen sanoo.
Partasen mukaan Stora Enso ei voi luvata metsänomistajille, että sovitut työt teetettäisiin suomalaisilla metsureilla. Tähän on yksinkertainen syy.
”Suomalaisia ei ole riittävästi saatavilla. Mielestäni tärkeintä on, että asiat ovat kunnossa ja yrittäjät noudattavat työlainsäädäntöä ja sertifioinnin muita ehtoja.”
Nykyisellään ulkomaalaisten osuus metsureista on arviolta 30–50 prosenttia. Kaikkiaan metsureiden määräksi arvioidaan 3 000.
”Ongelmat yksittäistapauksia”
Tornatorin toimitusjohtaja Henrik Niemisen mukaan yhtiöllä on sopimukset yli 200 yrityksen kanssa. Hänen mukaansa esille nostetut ongelmat ovat olleet yksittäistapauksia.
”Vastuullisuutta ja työehtojen noudattamista tarkastellaan aina, kun urakointisopimuksia tehdään.”
Työehtojen polkeminen liittyy usein ulkomaalaisiin alihankkijoihin. Osin syynä voi olla suomalaisen työlainsäädännön huono tuntemus. Näitä yrityksiä koetetaan ohjata oikealle tielle.
”Haluamme auttaa yrityksiä, jos näemme, että heidän asenteensa on kohdallaan. Toisinaan olemme joutuneet lopettamaan yhteistyön”, Nieminen sanoo.
Tornatorin operaatiopäällikkö Ville Nousiainen korostaa, että ulkomaalaisten työvoiman lisääntymiseen havahduttiin puolenkymmentä vuotta sitten ja heidän työehtojensa varmistamiseksi on tehty sen jälkeen paljon töitä.
Hankalinta on varmistua ulkomailla toimivien yrityksen Suomeen lähettämien työntekijöiden kohtelusta. Suomalaiset työehdot palkkoineen ja työterveyshuoltoineen nimittäin koskevat myös heitä. Aina he eivät osaa valvoa etuaan – tai eivät tiedä, millaisin ehdoin he ovat töissä tai kuka heille maksaa palkan.
Nousiaisen mukaan työehtojen varmistaminen on selkeämpää, kun sopimuksen tehnyt yrittäjä myös toteuttaa työt enintään yhden aliurakoitsijan kanssa tai palkkaa työntekijät suoraan yritykseensä.
”Tappaa suomalaisen metsätyön”
Metsureita edustavassa Teollisuusliitossa ulkomaalaisten työntekijöiden tilanne nähdään synkempänä. Sopimusasiantuntija Jari Sirviö pitää paljastuneita tapauksia vain jäävuoren huippuna.
”Viranomaiset eivät ehdi tarkastaa kaikkea eikä meillä ei ole oikeutta puuttua järjestäytymättömien työnantajien toimiin”, Sirviö sanoo.
Hän ei pidä uskottavana arviota tilanteen paranemisesta.
”Urakanantajat lyövät laimin valvontavelvollisuutensa aliurakoitsijoiden suuntaan. Käsitykseni mukaan tilanne pahenee edelleen, kun työntekijöitä tuodaan yhä kauempaa. Ammattitaito puuttuu ja työnlaatu kärsii. Alihintainen työ tappaa suomalaisen metsätyön.”
Sirviön mukaan suomalaiset metsänhoitoyritykset työskentelevät vastuullisemmin. Vastaavasti metsäpalvelutyönantajien puheenjohtaja Jukka Koivumäki sanoo, että työehtojen yleissitovuus on myös suomalaisten metsäpalveluyrittäjien etu kilpailussa villien yritysten kanssa.
”Meidän etumme on, että työehtosopimukset ovat yleissitovia ja niiden noudattamista valvotaan”, Koivumäki toteaa.
Todellista tilannetta ei tiedä kukaan
Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Merja Laakkosen mukaan kenelläkään ei ole kattavaa kuvaa ulkomaalaistyöntekijöiden tilanteesta.
”Tarkastamme lähinnä kohteita, joissa on epäiltävissä ongelmia ulkomaalaisten työntekijöiden kohtelussa. Muuhun rahkeemme eivät riitä”, Laakkonen sanoo.
Hän kiittelee metsäyhtiöiden yhteistyöhalukkuutta ulkomaalaisten työntekijöiden olosuhteiden valvonnassa.
”Ilman heidän apuaan meidän olisi mahdoton löytää työmaita, joissa ulkomaalaisia metsureita on töissä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
On aivan selvää että suomalaisia metsureita ei ole riittävästi. Miksi voisikaan olla kun kilpailutilanne on epätasa-arvoinen. Suomalaisen työntekijän / yrittäjän kulurakenteella on mahdoton kilpailla virolaisia tai puolalaisia työntekijöitä vastaan kun sivukulut ovat ihan toista luokkaa. Vaikka puolalaiselle kuinka luvataan maksaa suomalaisen tes:n mukainen palkka niin kun hän menee takaisin maahansa niin osa maksetusta palkasta peritään takaisin.
Kannattaisi lopettaa puhuminen sivukuluista. Kyse on lakisääteisistä menoista ,jotka on yhteisesti sovittu. Sen mukaan on elettävä.
Niin ne sivukulut täytyy kuitenkin maksaa. Kukapa ne muut maksaa kuin työn tilaaja. Jos toinen osapuoli tarjouskilpailussa ei joudu kyseistä kulua maksamaan niin onhan kilpailuasetelma väärä. Nythän tilanne on tämä ja ei ihme jos suomalaisia työntekijöitä ei saada.
Tämä tilanne räjähtää käsiin ,jos paikallinen sopiminen sallitaan järjestäytymättömien osapuolten kesken . Tieto ja osaaminen on hyvin heikkoa järjestäytymättömien kohdalla.Samalla saadan sanoa hyvästit työehtosopimusten yleissitovuudelle ,kun järjestäytymisaste laskee sekä työnantaja- että työntekijäpuolella alle 50%:n. Työmarkkinoita ei sen jälkeen hallitse kukaan.
Suorittava. Tässä ei ole kyse järjestäytymisestä vaan kulurakenteesta.