Koskisen Oyj:n uusi saha pyörähti käyntiin Järvelässä suunnitelmien mukaan kesällä. Laitoksen viralliset avajaiset vietettiin eilen tiistaina.
”Olemme varanneet ylösajoon useita kuukausia. Uuden laitoksen pitäisi pyöriä sadan prosentin käyttöasteella ensi vuoden alkupuolella”, toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoi avajaisissa.
Rakennusalalla on nähty jo konkursseja. Haastavassa suhdannetilanteessa korostuu sahojen tehokkuus.
”Uuden laitoksen kilpailuetu on optimoinnissa”
Sahoilla on menossa nyt investointibuumi, jollainen Suomessa on nähty edellisen kerran 30 vuotta sitten.
”Vanhat sahakoneet olivat teknologialtaan paljon jäykempiä kuin uudet koneet. Uudessa laitoksessa jokainen tukki pystytään mittaamaan ja esilajittelemaan automaattisesti. Kun tukki tulee sahakoneella, tukki pyörähtää oikeaan asentoon ja myös terät kääntyvät automaattisesti oikeaan asentoon.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
”Jokainen tukki pystytään optimoimaan raaka-aineen saannon mutta myös sahauslaadun näkökulmasta. Raaka-aineesta saadaan näin enemmän irti mutta sahatavara myös sopii entistä paremmin asiakkaan tarpeisiin. Tämä optiomointi on uuden laitoksemme puruhammas.”
Raumalla kiihdyttää parhaillaan Metsä Groupin uusi suursaha ja Oulussa käynnistyy Junnikkalan vuoden vaihteessa. Myös muut ovat modernisoineet ja kasvattaneet kapasiteettiaan. Tukkipuusta käydään nyt pian kiristyvää kilpailua. Riittääkö tukkia kaikille?
”Rauman ja Oulun sahat ovat enemmän mäntysahoja kuin Koskisen uusi sahalaitos, joka käyttää 75–80 prosenttisesti kuusta. Meidän hankinta-alueemme ulottuu Kärkölästä Joensuun suuntaan ja siitä etelään. Rauman ja Oulun sahat hankkivat raaka-aineensa länsirannikolta ja Pohjanmaalta.”
Joko mekaanisen metsäteollisuuden suhdanteen pohja nähtiin vai vieläkö tilanne huononee?
”Negatiivisella riskillä ei ole enää juuri tilaa, koska kaikki sahat ovat jo nyt hyvin tiukassa puristuksessa. Jos markkinat heikkenevät lisää, myös tuotannon rajoituksia tulee lisää, ja tarjonta alkaa vähenemään.”
Sahatavaran myyntihinnan ja raaka-ainekustannusten suhde on Pahdan mukaan historiallisen epäedullinen sahoille.
”Aika moni saha tuottaa tappiota. Tähän tietenkin vaikuttaa, mitä tuotteita, kenelle ja mille markkinoille myy”, Pahta sanoo.
Uusi ja tehokas tuotantolaitos ei ole Pahdan mukaan sekään itsessään selvä pelastava tekijä.
”Joku voi vielä pärjätä ketterästi vähän vanhemmallakin kalustolla, mutta se on nyt paljon vaikeampaa. Toisaalta voi olla sellaisiakin, joilla on uusi tuotantokoneisto, mutta tuoterepertuaari, asiakaskunta ja markkinat ovat sellaisia, että niillä on nyt vaikeata. Tilanne voi vaihdella aika paljonkin eri yritysten välillä.”
Koskisen tase on viime aikojen vahvojen tulosten ja listautumisannin ansiosta erittäin hyvässä kunnossa. Yhtiö on velaton. Nettovelkaantumisaste oli kesäkuun lopussa –8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 25 prosenttia.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Koskisen vaneriteollisuus on tehnyt erittäin hyvää tulosta, koska suomalaiset ovat lopettaneet vanerin valmistuksen Venäjällä ja vanerin tuonti Venäjältä Eurooppaan on loppunut Venäjän hyökkäyssodan takia.
”Asiakkaat ovat alkaneet sopeutua siihen, että venäläinen vaneri on poissa markkinoilta ja he ovat hakeneet korvaavia tuotteita, mutta kyllä vanerimarkkinat ovat edelleen vahvat meille. Ei vanerikaan kuitenkaan täysin immuuni ole markkinoiden viilentymiselle, jos rakentaminen sakkaa lisää. Toistaiseksi vanerimarkkinat ovat kuitenkin vahvat.”
Riittääkö koivutukkia vanerintekijöille?
”Puun tuonnin loppuminen Venäjältä ei vaikuttanut meihin, koska olimme ajaneet sitä alas jo ennen sotaa. Nyt kaikki hankintamme on tietenkin kotimaasta, ja markkinat ovat tiukat. Hankimme koivutukkia hiukan pienempiä määriä kuin ennen koronaa ja olemme sen kanssa pystyneet elämään.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
