Päälle kuudenkymmenen vuoden ikäisessä esimerkkikuusikossamme on metsänomistajan mukava kulkea. Järeiksi tukkipuiksi varttuneita kuusia tekee mieli silmäillä jo myös päätehakkuutilin toivossa. Joko olisi aika? Vai kannattaisiko puiden antaa vankistua edelleen?

Seuraamamme kuusen taloudellisessa arvossa on tapahtunut sen elinaikana kaksi merkittävää harppausta. Ensimmäinen tapahtui parinkymmenen vuoden iässä, kun kuusi saavutti ainespuun mitat, eli sille syntyi arvoa kuitupuuna. Toinen, huomattavasti isompi, harppaus tapahtui 30–40 ikävuoden välillä, kun puu saavutti tukkipuun mitat. Tällöin puun arvo yli kaksinkertaistui yhtenä kauniina kesäpäivänä.

Arvokasvua tarkastellaan yleensä kuitenkin metsikkötasolla. Tällöin arvoon ei synny aivan yhtäkkisiä harppauksia, sillä puut eivät saavuta tukkimittoja samanaikaisesti.

Kuusikymmentävuotiaana hieman ikätovereitaan rivakammin kasvanut kuusemme on tilavuudeltaan 670-litrainen. Puu kasvaa tilavuutta nyt parinkymmenen litran eli noin kolmen prosentin vuosivauhtia.

Kun puu saavuttaa seitsemänkymmenen vuoden iän, sen tilavuus on jo noin 900 litraa. Kuusen tilavuudesta 90 prosenttia on tukkipuuta. Tässä vaiheessa on luontevaa laskea puun arvo käyttäen päätehakkuun hintoja. Tukin 60 euron ja kuitupuun 20 euron kuutiohinnalla puun arvoksi muodostuu noin 50 euroa.

Vuodessa 350 euroa arvokasvua

Päätehakkuun ajankohdasta päätettäessä metsänomistajan kannattaa pohtia puuston arvokasvua. Se lasketaan peräkkäisinä vuosina laskettujen puuston arvojen erotuksena. Puuston arvo saadaan kertomalla puuston määrä sen keskimääräisellä hinnalla.

Varttuneissa metsiköissä arvokasvu muodostuu puuston määrän ja arvon samanaikaisesta lisäyksestä: Yhä isompi osa puista yltää tukin mittoihin. Lisäksi yksittäisten runkojen tukkiosuus kasvaa.

Nyt keskisuomalaisessa kuusikossa kasvaa puuta 322 kuutiota hehtaarilla. Puustosta tukkipuuta on noin 70 prosenttia ja loput 30 prosenttia kuitupuuta. Puuston arvo on noin 13 000 euroa. Puusto kasvaa vuosittain edelleen noin kahdeksan kuutiota. Metsänomistaja ynnäilee, että puiden arvo kasvaa vuosittain noin 350 eurolla.

Arvokasvuprosenttiin päästään käsiksi jakamalla arvokasvu puuston kokonaisarvolla, joka antaa tulokseksi 2,7 prosenttia.

Metsä pankkina?

Siihen, kuinka kauan kuusikkoa kannattaa kasvattaa, vaikuttaa olennaisesti se, millaisen tuotto-odotuksen metsänomistaja metsikölleen asettaa. Merkitystä on myös tukkipuusta maksettavalla hinnalla. Ja tietysti metsänomistajan rahan tarpeella.

Mitä suurempaa tuottoprosenttia metsänomistaja tavoittelee, sitä varhaisemmassa vaiheessa metsä pitää päätehakata. Maltillinen kahden prosentin tuotto-odotus ohjaa kasvattamaan metsää noin kahdeksankymmentävuotiaaksi. Jo yhden prosenttiyksikön nosto tuotto-odotuksissa lyhentää kiertoaikaa merkittävästi: kolmen prosentin tuottoa tavoittelevan kannattaa päätehakata kuusikko jo noin 60 vuoden iässä.

Puuston ikääntyessä sen arvokasvuprosentti pienenee. Mutta vaikka arvokasvuprosentti on 70 vuoden ikäisessä metsässä alle kolmen prosentin, tuottaa metsä silti mukavasti euroja. Ehkä nykymaailmassa metsää kannattaa pitää pankkina?

Seitsemänkymmentävuotias metsä on vaihtanut jo kerran omistajaansa isältä tyttärelle. Nykyinen omistajakin on jo eläkeiässä, eikä välittömiä rahareikiä ole tiedossa, joten metsä saa jatkaa kasvuaan. Sitä paitsi puut ovat edelleen terveitä, eivätkä laho tai kirjanpainajat ole kurittaneet metsää.

Reilun kahden prosentin tuotto tuntuu yhä mukavalle, sillä vaihtoehtoisten sijoitusten korot ovat juuri nyt matalia tai tuotot vähintään epävarmoja.

Periaatteessa metsän kasvattaminen on järkevää niin kauan, kuin pääoman tuottovaatimuksen huomioon ottava arvokasvuprosentti pysyy nollaa suurempana. Jos metsäpääomalle ei aseteta mitään tuottovaatimusta, päätehakkuu siirtyy, kunnes vuotuisen luonnonpoistuman arvo ylittää vuotuisen arvokasvun. Se merkitsisi nykyistä selvästi pidempiä kiertoaikoja.

70-VUOTIAS KUUSI

• Pituus 25 metriä.
• Läpimitta 32 senttiä.
• Tilavuus 900 litraa.
• Puu on sitonut hiilidioksidia 900 kiloa. Määrä vastaa keskimääräisen henkilöauton (178 g/km) 5 050 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä.
• Puustoon on investoitu noin 2 500 euroa hehtaarille.
• Metsästä on saatu hakkuutuloja noin 3 500 euroa hehtaarilta.

Kuusen 80 vuotta -juttusarjan muita osia:

• Kuusikko harvempaan asentoon
• Nelikymppinen kuusi on elämänsä taitekohdassa
• Kuusen ensimmäinen vuosikymmen

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.