Useampi kuin joka kymmenes taimikon- ja nuoren metsän hoidon tukihakemuksista on hylätty tänä vuonna kokonaan tai osittain, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Sari Alden Suomen metsäkeskuksesta.

Terveyslannoituksissa hylkäyspäätösten osuus on ollut vielä selvästi suurempi: lähes kolmasosa hakemuksista ei ole mennyt kokonaisuudessaan läpi.

Keskimäärin useampi kuin joka viides tukihakemus on siis hylätty kokonaan tai osittain.

Metsäkeskus alkoi vastaanottaa uuden metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) mukaisia tukihakemuksia maaliskuun alussa.

Uudistuneita puuntuotannon tukia on haettu ennätyksellisen innokkaasti, ja tälle vuodelle varattu rahapotti on loppumassa joulukuussa kesken. Metsänomistajan kannalta tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä pitkistä käsittelyajoista johtuen loppuvuonna haetut tuet maksetaan joka tapauksessa vasta ensi vuoden puolella, ensi vuoden varoista.

Hylkäyspäätöksiä tukihakemuksiin on kuitenkin tehty pitkin kesää ja syksyä.

Tarkkana aikarajojen kanssa

Osaan hylkäyksistä syynä on ollut, että hakija on muistellut kemera-tuen myöntämisen perusteita, Alden kertoo.

Uudet taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuet haetaan vasta töiden tekemisen jälkeen. Muut metka-tuettavat työt sen sijaan on lupa aloittaa vasta, kun Metsäkeskus on hyväksynyt niitä koskevan suunnitelman.

Tämän vuoden erikoisuus on ollut, että jaossa on ollut sekä kemera- että metka-tukea. Ehkä siksi moni on tullut hakeneeksi metka-tukea sellaisillekin kohteille, joille on jo myönnetty kemera-tuki. Tällöin metka-tukea ei ole myönnetty.

”Lisäksi jonkin verran on tullut hakemuksia, joissa työ on aloitettu viime vuoden puolella tai tukea ei ole hoksattu hakea kahden kuukauden kuluessa työn päättymisestä”, Alden kertoo.

Metka-tuen saamisen ehtona on, että aikaväli taimikon- tai nuoren metsän hoidosta tuen hakemiseen on korkeintaan kaksi kuukautta. Koska metka-tuki tuli jakoon maaliskuun alussa, viime vuoden puolella tehdyt tai silloin aloitetut työt eivät ole olleet metka-tukikelpoisia.

Metsäkeskuksesta kerrotaan, että niin taimikonhoidon kuin terveyslannoituksenkin tukea haetaan säännöllisesti kaava-alueille, joilla metsälaki ei ole voimassa. Vaikka puusto olisi ominaisuuksiltaan kuinka sopivaa, tuen edellytykset eivät tällöin täyty.

Tarkista kohteen ominaisuudet

Yleisin puuston ominaisuuksiin liittyvä syy hylätä taimikon- tai nuoren metsän hoidon tuki on, että hoidetun kohteen puusto on pidempää kuin mitä tuen ehtona on.

Myös terveyslannoituksissa esiintyy vastaavia, kohteen ominaisuuksiin tai rajaukseen liittyviä ongelmia.

Lannoitushakemus jää usein hyväksymättä siksi, että kohteella ei ole tehty metsänhoitotöitä tai hakkuuta ennen lannoitusta, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Metsäkeskuksesta.

Lannoitustuki voi jäädä saamatta myös, jos vesistöjen tai luontokohteiden suojavyöhykkeet puuttuvat kokonaan tai ovat liian pieniä.

Toisinaan turvemaiden tuhkalannoitusta tehdään osin kivennäismaan puolella. Sekin on peruste hylätä tukihakemus.

Jos näyttää siltä, että tukihakemus ei ole menossa läpi, Metsäkeskus joko pyytää täydentämään sitä tai tekee kuulemisen. Kuulemisessa tuen hakija saa mahdollisuuden selventää sähköpostilla tai kirjeellä asioita, joilla voi olla vaikutusta tukipäätökseen.

Lue lisää: Metsätalouden tuet loppuvat pian kesken – maksaminen jatkuu alkuvuonna

Tietoa metka-tuista Metsäkeskuksen verkkosivuilla

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.