Metsäliitto Osuuskunta on ostanut parin viime vuoden aikana jo yli 14 miljoonaa Metsä Boardin B-osaketta. Ostot herättävät ihmetystä, sillä Metsäliitolla on jo ehdoton valta tytäryhtiössään äänivaltaisten A-osakkeiden kautta.

”Meidän on saatava osuuskuntaan sijoitettuja pääomia tuottavaan käyttöön. Metsä Boar­diin sijoittaminen ei ole osuuskunnan toiminnan ydintä, mutta johonkin sisään virtaava raha on sijoitettava,” Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja ja Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä perustelee.

Osuuskunnan jäsenten into sijoittaa puunmyyntituloista saatavia rahoja Metsäliittoon on Hämälän mukaan kiihtynyt viime vuosina. Osuuskunnan osuuspääoma on kasvanut vuosien 2021 ja 2022 aikana yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla.

”Suurin osa jäsenten sijoittamista rahoista menee Metsäliiton lisäosuuksiin. Osuuskunnan taloudellinen tilanne on viime vuosina merkittävästi parantunut.”

Vuosien 2022 ja 2023 aikana Metsäliitto on hankkinut Metsä Boardin B-osakkeita yhteensä 111 miljoonalla eurolla. Ostojen keskihinta on ollut 7,77 euroa per osake.

Metsäliitto omistaa nyt Metsä Boardin osakkeista 51,8 prosenttia ja äänivallasta liki 69 prosenttia. Metsä Boardin lunastusraja tulee vastaan vasta 90 prosentissa.

Metsäliitto Osuuskunnan perusajatuksena on omistaa konsernin teollisuusyhtiöitä ja luoda markkinoita osuuskunnan jäsenten myymälle puulle. Jäsenillä on mahdollisuus sijoittaa puunmyynnistä kertyvää varallisuutta osuuskuntaan.

Matala korkotaso innostanut sijoittamaan

Hämälä uskoo, että jäsenten sijoitusintoa on viime vuosina nostanut matala korkotaso, sillä Metsäliiton voitonjako on tuottanut selvästi paremmin. Osuuskunta maksoi perusosuuksille korkoa viime vuodelta 7,0 prosenttia ja Metsä1-lisäosuuksille 6,5 prosenttia. Vanhemmille lisäosuuksille maksettiin vähemmän.

Uutena elementtinä on puukauppavolyymeihin perustuva voitonjako, jolla palkitaan aktiivisia puunmyyjiä.

Metsäliitto on maksanut jäsenilleen osuuskorkoa kahden vuoden aikana liki 140 miljoonaa euroa. Osuuskunnassa on nyt jäseniä reilut 92 000.

”Useamman vuoden perspektiivillä katsottuna jäsenmäärä on ollut laskeva, mutta toisaalta jäsenten omistama metsäala on kasvanut. Osuuskunnan jäsenten metsäomaisuus on nyt 5,5 miljoonaa hehtaaria.”

Joinakin vuosina osuuskunta on jakanut koko tuloksensa jäsenille. Tavallisesti tavoitteena on jakaa tuloksesta noin puolet.

Miljardi-investointi ratkeaa ensi vuonna

Hämälä perustelee Metsä Boardiin sijoittamista sen kannattavuudella sekä sillä, että pitkäaikaisena enemmistöomistajana Metsäliitto toteuttaa Metsä Boardin kasvustrategiaa.

Yhtiön kannalta ratkaisevat kartonkimarkkinat ovat kuitenkin kärsineet kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta, ja kysyntää painaa myös kartonkiasiakkaiden varastojen purku.

Metsä Boardin alkuvuoden liikevaihto ja liiketulos painuivat selvästi, kolmannella vuosineljänneksellä liiketulos suorastaan romahti. Osakekurssi on nyt jo selvästi Metsäliiton ostohintojen alapuolella.

Metsäliiton ostamat osakkeet ovat kuitenkin pitkäkestoinen hankinta. Hämälä ei muista, että osuuskunta olisi hänen konsernijohtoaikanaan vuoden 2008 jälkeen myynyt Metsä Boardin osakkeita.

Metsä Boardin Husumin tehtaan taivekartonkikapasiteetin kasvattaminen 200 tuhannella tonnilla on juuri valmistumassa, ja yhtiö selvittää parhaillaan uuden taivekartonkitehtaan rakentamista Kaskisiin. Toteutuessaan kyseessä olisi noin miljardin euron investointi.

”Kaskisten investointiselvitys etenee täysillä suunnitelman mukaisesti. Selvitys ja ympäristöluvat valmistuvat ensi vuoden alkupuolella, jolloin päätös investoinnista voidaan aikaisintaan tehdä. Sen hetkinen markkinatilanne vaikuttaa päätöksen aikatauluun”, Hämälä muotoilee.

Kiina uusi haaste

Metsä Board tuottaa myös liner-kartonkia ja myy sellua, mutta taivekartonki on yhtiön kovin ydin.

”Kyllä meidän on katsottava tämänhetkisen markkinatilanteen yli, pidemmälle tulevaisuuteen. Metsä Board on Euroopan johtava toimija taivekartongissa ja suuri toimija myös Pohjois-Amerikassa. Meillä on pitkäjänteiset suunnitelmat taivekartonkituotannon kehittämiseksi.”

Uutena haasteena on myös kiinalaisen kartongin tarjonnan kasvu, joka osaltaan painaa hintoja Metsä Boardin markkina-alueella.

”Kiinasta on tullut poikkeuksellisen voimakas kartongin vientipurske. Kiinassa kartongin tuotanto on luokiteltu valtion toimesta kotimarkkinateollisuudeksi eli Kiina ei pitkäjänteisesti kehitä kartongista vientituotetta. Maahan on valmistunut kolme miljoonan tonnin kartonkikonetta, joiden tuotantoa kotimarkkina ei ole pystynyt nielemään. Kuinka pitkä tämä tilapäinen ilmiö on, siihen vaikuttaa Kiinan kotimarkkinoiden kysyntä.”

Noususuhdanne erottaa jyvät akanoista

Alkuvuonna Hämälä kohautti arviollaan, että puun tarjonnasta Itämeren alueella tulee niukkuutta, ja että heikoimpia sellutehtaita joudutaan sulkemaan.

”Onhan tämä jo nyt realisoitunut jo nähtyjen lopetusten kautta. On edelleen laitoksia, joilla on investointitarpeita ja jos tuotemarkkina käy alhaalla, niin sillä hetkellä lopetuksia tulee.”

Juuri nyt markkinatilanne ei ole Hämälän mukaan ollut vielä kovin kireä, koska metsäteollisuuden heikko suhdannetilanne on toistaiseksi pitänyt puun käyttömäärät matalana. Sekä saha- että kuitupuun hinnat ovat kuitenkin pysytelleet pitkän aikavälin trendihintojen yläpuolella.

”Kun suhdanne normalisoituu, puun markkinatilanne tulee kiristymään.”

Kuluvan vuoden aikana Stora Enso on sulkenut Sunilan sellutehtaan, yhden paperikoneen Inkeroisissa, yhden aaltopahvikoneen Puolassa ja Näpin saha Virossa menee kiinni vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Myös Kotkamillsin saha lopettaa vuoden loppuun mennessä.

Hämälän mukaan kaikki Metsä Groupin tuotteet ovat globaalisti kannattavia tuoteryhmiä, mutta yhtiö hakee myös tuotteita, joilla portfoliota voisi laajentaa. Niitä ovat tekstiilikuituprosessin kehitys Äänekosken koetehtaassa ja 3D-koetehdas, jossa kokeillaan puukuidusta valettujen muottien valmistusta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.