Metsäkeskuksessa on takana ennätyksellinen vuosi Metso-ohjelman toteutuksen suhteen. Luonnonhoidon johtavan asiantuntijan Riitta Raatikaisen voisi siis kuvitella olevan harvinaisen tyytyväinen. Päällimmäisenä Raatikaisen kasvoilta paistaa kuitenkin huoli tulevasta.

”Metsäkeskus irtisanoi yli 30 suojelun ja luonnonhoidon edistämistyötä tehnyttä metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvojaa. Meillä ei ole enää resursseja Metso-ohjelman kohteiden suunnitteluun ja hakemusten tekemiseen. Moni joutui irtisanomaan jopa vuosikymmeniä talossa työskennelleitä kollegoja”, Raatikainen huokaa.

Metson lento uhkaa katketa juuri, kun se oli päässyt hyvään vauhtiin. Marinin hallitus osoitti Metso-ohjelmaan lisärahoitusta anteliaasti, mutta vallan vaihduttua Orpolle muuttui tahti välittömästi.

”Hallitusten välillä on ero kuin yöllä ja päivällä. Valtion taloustilanne huomioiden tilanne on monimuotoisuuden edistämisen suhteen hirveän hankala”, kuvailee Raatikainen.

Suojelusta tuli hyväksyttyä

Metso on osuva nimi Etelä-Suomen metsien vapaaehtoiselle suojeluohjelmalle. Iso kanalintu lähtee lentoon raskaasti ja oksat rytisten, mutta vauhtiin päästyään se liitää vakaasti ja taitavasti puustoisissakin paikoissa. Kevyt ei ollut Metso-ohjelmankaan nousukiito, sillä 2000-luvun alussa metsien suojelu oli Naturan huonojen kokemusten takia vaikea aihe metsänomistajille.

Vuonna 2008 käynnistynyt Metso on kuitenkin onnistunut tekemään vapaaehtoisesta metsien suojelusta laajasti hyväksyttyä.

”Metso-ohjelman kautta on suojeltu lähes 100 000 hehtaaria metsää pysyvästi. Prosentuaalisesti se ei ole Suomen metsistä iso määrä, mutta ohjelman suurin onnistuminen liittyy mielestäni metsien suojelun sosiaalisen hyväksyttävyyden lisääntymiseen”, kuvailee ympäristöneuvos Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä.

Ympäristöministeriö ja ely-keskukset ovat vastanneet Metso-ohjelmassa metsien pysyvästä suojelusta. Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa Suomen metsäkeskus on tehnyt puolestaan määräaikaisia ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitohankkeita.

Notkahdus ympäristötukisopimuksiin

Metsäkeskuksessa ennätysvuosi 2023 tarkoitti, että ympäristötukikohteita ja luonnonhoitohankkeita rahoitettiin yhteensä 14 miljoonalla eurolla. Summasta suurin osa, 12,7 miljoonaa, käytettiin kymmenvuotisiin ympäristötukisopimuksiin, joita solmittiin yli 1 600 kappaletta.

”Ympäristötuki oli alun perin tarkoitettu metsälakikohteista aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseen metsänomistajille. Metso-ohjelman myötä kohdejoukko laajeni ja tukea myönnetään nyt enemmän muihin kuin metsälailla turvattuihin kohteisiin”, Raatikainen kertoo.

Metso-työtä on tehty kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän eli kemeran puitteissa, joka päättyi viime vuonna.

”Siksi kaikki keskeneräiset hankkeet piti saada valmiiksi ja maksatukseen. Työtä päästään jatkamaan, kun uusi metka-järjestelmä otetaan käyttöön maaliskuussa”, Raatikainen kertoo.

Raatikainen povaakin tälle vuodelle sukellusta toteutusmääriin. Aikaa ja tekijöitä on aiempaa vähemmän, vaikka kohteita olisi tarjolla paljon.

”Yksistään vanhoja ympäristötukisopimuksia päättyy tänä vuonna noin 4 000 hehtaarin alalta ja asia koskee 800 eri metsänomistajaa. Lisäksi hyviä uusia kohteita löytyy koko ajan.”

Sopimuksen päättyessä vastuu jatkosta siirtyy metsänomistajalle. Jos jatkosta haluaa tehdä uuden sopimuksen, on hakemus tehtävä uudestaan. Jos kohde ei ole metsälakikohde, se voi olla mahdollista myös hakata normaalisti sopimuksen päätyttyä. Lakikohteenkin hakkuulle voi hakea poikkeuslupaa. Toisaalta moni kohde pysyy metsänomistajan tahdosta koskemattomana, vaikka sopimusta ei uusita.

”Meiltä lähtee maaliskuussa kirjeet metsänomistajille, joiden ympäristötukisopimus on päättymässä tänä vuonna. Yleensä sopimuksen jatkaminen kiinnostaa metsänomistajia.”

Jos kaikki metsänomistajat haluaisivat jatkaa sopimuksiaan tänä vuonna, tarvittaisiin yksin niihin rahaa noin 10 miljoonaa euroa.

”Tälle vuodelle rahaa on 14,5 miljoonaa, josta 3,5 miljoonaa siirtyy viime vuonna käyttämättä jääneistä varoista.”

Vuoteen 2025 mennessä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä pitäisi toteuttaa yhteensä 82 000 hehtaaria. Viime vuoden loppuun mennessä toteutunut määrä oli vasta 65 000 hehtaaria.

Ympäristötukihaku yksityisille toimijoille

Raatikainen uskoo, että valtion rahahuolista huolimatta Metso-ohjelmalle on luvassa jatkoa vuonna 2025 päättyvän kauden jälkeen, sillä monimuotoisuuden merkitys tiedostetaan aiempaa laajemmin. Asia vaatii tosin poliittisen päätöksen nykyisiltä vallanpitäjiltä.

”Valtioneuvosto on tehnyt osana Helmi-ohjelmaa periaatepäätöksen Metson jatkosta vuoteen 2030 asti. Pohjalukuna Metsäkeskuksen kautta rahoitettaville Metso-kohteille on esitetty 11 miljoonan euron vuotuista rahoitusta tälle hallituskaudelle. Toivottavasti siitä pidetään kiinni.”

Jatkossa yksityisillä toimijoilla on päävastuu ympäristötukisopimusten käytännön toteutuksesta. Viime vuonna reilut 30 prosenttia hakemuksista tehtiin yksityisten toimijoiden toimesta.

”Nyt Metsäkeskuksen tehtävä on aktivoida ja kouluttaa metsäalan yrityksiä tunnistamaan suojelukohteet, ottamaan asia puheeksi ja valmistelemaan hakemuksia metsänomistajille.”

Kiinnostus asiaan on ollut maantieteellisesti vaihtelevaa, mutta kokonaisuudessaan voimakkaasti kasvavaa. Vuonna 2020 yksityiset toimijat valmistelivat 530 hehtaaria ympäristötuki- ja luonnonhoitohankkeita, mutta viime vuonna määrä oli jo reilut 1 600 hehtaaria. Työssä on aktivoitunut etenkin Keski-Suomi.

Periaatteessa metsänomistaja voi itsekin tehdä ympäristötukihakemuksen, mutta käytännössä työ edellyttää metsäammattilaisen osaamista.

Pysyvä suojelu paikoin pysähdyksissä

Pysyvän suojelun osalta Metso-ohjelma on saavuttamassa 96 000 hehtaarin tavoitteen etuajassa.

”Todennäköisesti pinta-alatavoite ylittyy hieman. Isossa kuvassa pohjoisessa tavoitteet on jo saavutettu ja jäljellä olevia varoja kohdennetaan Etelä-Suomeen. Tavoitteesta ollaan jäljessä etenkin Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla”, kuvailee ympäristöministeriön Esa Pynnönen.

Useissa maakunnissa tavoitteet ovat täynnä, joten uusia kohteita pystytään rahoittamaan vain rajoitetusti. Tällä hetkellä hyviäkin Metso-kohteita päätyy metsänomistajan rahatarpeen vuoksi hakkuuseen, koska selvää näkymää suojelusta saatavasta korvauksesta ei ole.

”Metson mahdollinen jatkokausi nollaa tavoitteet ja rahoituksen kohdentamista mietitään uudelleen. Vuodesta 2026 alkaen rahoitusta voi jälleen olla saatavilla tasaisemmin”, Pynnönen uskoo.

Metso-ohjelman tarjoama vaihtoehto pysyvään suojeluun säilynee jatkossakin, jos nykyinen hallitus ja eduskunta pitävät kiinni edeltäjiensä linjauksista. Yhtäkkistä Metso-rahoituksen moninkertaistamista, jota Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho Metsälehdessä aiemmin esitti, ei Pynnönen näe todennäköisenä tai edes järkevänä.

”Suojelualueiden perustamisessa on paljon erilaisia lainsäädännöstä johtuvia jäykkyyksiä, eikä toteutusmääriä voida nopeasti kasvattaa yksityisten toimijoiden tavoin. Volyymien suuri kasvattaminen vaatisi esimerkiksi joustavia yksityisiä ekologisen kompensaation markkinoita ja sopimusperusteista tekemistä ilman julkisen rahan rajoitteita.”

EU:n ennallistamisasetus voi toteutuessaan lisätä tarvetta Metso-ohjelman kaltaiselle työkalulle. Asetus edellyttää EU-tasolla metsille 10 prosentin tiukkaa suojelua ja 20 prosentin väljempää suojelua.

”Metso-ohjelma tulee olemaan osa ennallistamisasetuksen toimeenpanoa. Pysyvä suojelu nostaa tiukasti suojeltua osuutta ja Metsäkeskuksen toteuttamat toimet, kuten ympäristötuki sekä luonnonhoitohankkeet, voisivat sisältyä 20 prosentin väljemmän suojelun osuuteen.”

Metso-ohjelman jatkokauden sisällön ja uusien tavoitteiden määrittely käynnistyy tämän vuoden aikana.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.