Istutus muokkaamattomaan maahan tuntuu ajatuksena kiinnostavalta ja taloudellisesti houkuttelevalta. Luonnontaimetkin kasvavat rikkomattomasta maasta, jos tuulenkaatojen juurikuoppia ja muita vastaavia ei lasketa.
Uudistaminen maksaa enimmillään noin tonnin, jolla saa työn, taimet ja muokkauksen. Muokkauksesta luopumalla säästäisi kolmanneksen.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen muistuttaa kuitenkin lukemattomista koetuloksista, jotka osoittavat, että muokkaamattomaan maahan istutetut taimet eivät menesty kovin hyvin.
”Syynä on etenkin tukkimiehentäi, mutta myös pintakasvillisuuden kilpailu heikentää taimien kasvua. Märillä kasvupaikoilla myös maan liiallinen kosteus tappaa taimia.”
Tukkimiehentäi tulee hakkuuaukeille pihkantuoksun houkuttelemana ja seuraava sukupolvi syö havupuuntaimien kuorta. Tukkimiehentäi on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, ja sitä tavataan pohjoisessakin.
”Muokkausjäljessä myös lämpötila, kosteus ja mättään ravinneolosuhteet suosivat taimien nopeaa kasvuunlähtöä. Nämä jäävät saavuttamatta muokkaamattomalla maalla.”
Toimii joskus
Joissakin tapauksissa kuten täydennysistutuksissa menetelmä saattaa toimia. Yhdistävä tekijä on, että tuoreet havupuun hakkuutähteet puuttuvat.
Otollinen paikka on esimerkiksi kuivan hiekkamaan peltoheitto. Hyvä merkki on, jos karkeakortisen heinikon läpi on noussut yksittäisiä luonnontaimia.
Peltokoivikoiden alikasvokseksi kuusentaimia tulee usein itsestään. Koivikko pitää pellon kuivana ja heinittymisen kurissa. Harvennetun peltokoivikon täydentäminen kuusentaimilla saattaa toimia, jos tavoitteena on kasvattaa kuusikkoa koivikon alla.
Aivan karuimmilla uudistusaloilla voi muokkaamatta istuttaminen joskus onnistua, ellei tukkimiehentäi tuhoa.
”Yleensä kylvö tai luontainen uudistaminen on kuitenkin parempi vaihtoehto”, Luoranen toteaa.
Rehevämmillä kasvupaikoilla saatetaan onnistua, jos maan liika märkyys ei ole ongelma, pintakasvillisuuden kilpailu estetään, taimikon jälkihoidosta huolehditaan ja käytetään kookkaita taimia.
Koivuntaimia tukkimiehentäi ei syö yhtä hanakasti kuin havupuita. Jos pintakasvillisuus onnistutaan pitämään kurissa, niin taimet voivat säilyä elossa muokkaamattomassa maassa.
”Muokkauksen edut kasvuunlähdön osalta tällöinkin menetetään”, Luoranen sanoo.
Julkaistu Metsälehdessä 15/2017
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.