Suomen sadan suurimman yksityisen metsänomistajan yhteenlaskettu metsäpinta-ala on vuoden 2017 jälkeen kasvanut noin 20 000 hehtaarilla. Top100-listan ykkössija heltiää hieman yli 10 000 hehtaarilla, Suomen metsärikkain löytyy kuitenkin listan ulkopuolelta.

Suurin yksityinen metsänomistaja on – kuten vuonna 2017 – Anna Maria Huilaja. Hänen metsänsä sijaitsevat Lapissa. Kuudessa vuodessa Huilajan metsäpinta-ala on kasvattanut lähes 2 000 hehtaarilla.

Metsälehti julkaisi ensimmäisen kerran listauksen eniten metsää omistavista yksityisistä marraskuussa 2017. Nyt pyysimme Metsäkeskusta koostamaan asiakastietojärjestelmästään samanlaisen listauksen.

Listan kakkosena on muuramelainen kiuastehtaan entinen toimitusjohtaja Pertti Harvia. Hänen metsänsä sijaitsevat pääosin Ranualla. Kun myös hänen puolisonsa Irman metsäomaisuus lasketaan lukuun, pariskunnan yhteenlaskettu metsäomaisuus on suurempi kuin Huilajalla.

Kuusi vuotta sitten listan kakkosena olleen, elokuussa edesmenneen Yrjö Laakkosen tilalle listalle ovat nousseet hänen lapsensa Emma, Kalle ja Ville Laakkonen. 

Biowatin omistuksesta aikanaan luopunut, Nakkilassa asuva metsänhoitaja Ari Vastamäki on 15 vuodessa luonut yli 5 000 hehtaarin metsävarallisuuden. Pääosin hänen metsänsä sijaitsevat Koillismaalla.

”Ensimmäiset ostotilani olivat UPM:n maita. Alkuun hankin metsiä lähinnä harrastuspohjalta metsästyksen ja kalastuksen vuoksi. Sittemmin toiminta on ammattimaistunut. Pyrin edelleen hankkimaan aktiivisesti lisää metsiä. Minulla ei ole yhteistyösopimusta minkään metsäyhtiön kanssa, vaan järjestän metsieni hoidon itse. 

Vastamäen mukaan metsätalouden edellytykset Koillismaalla ovat parantuneet kuluneen vuoden aikana, kun Kemin uuden biotuotetehtaan myötä kuitupuun markkinat ovat vihdoin piristyneet.

”Pyrin käymään Koillismaalla suunnilleen kerran kuukaudessa.”

Osa yhteismetsiin

Suurimpien metsänomistajien kärkikaartiin kuusi vuotta sitten kuuluneen Kajaanissa asuvan Harri Suutarin metsäpinta-ala on tilaston mukaan pienentynyt. Metsistään mies ei silti ole luopunut, vaan kyse on omistusjärjestelyistä.

”Omistan edelleen Kajaanin ympäristössä sijaitsevat metsät itse. Muualla olevat metsät olen siirtänyt yhteismetsä Aariin.”

Naisia kymmenen suurimman metsänomistajan listalla on Huilajan ja Harvian lisäksi helsinkiläinen Elisa Lähdesmäki. Hän on listan ainoa, joka kotikunta on Helsinki. Kaikkiaan sadan suurimman metsänomistajan listalla on 18 naista. Helsinkiläisiä on yhteensä kymmenen.

Metsälehden kolumnisti Jyrki Ketolan metsävarallisuus on kuudessa vuodessa karttunut 1250 hehtaarista 1350 hehtaariin, mutta tästä huolimatta hänen sijoituksensa suurimpien metsänomistajien listalla on pudonnut kuudessa vuodessa kuudella sijalla.

”Hinnat pudonneet jopa 30 prosenttia”

Keitele Groupin omistajiin kuuluva Matti Kylävainio ei vielä kuusi vuotta sitten näkynyt isoimpien metsänomistajien listalla, mutta nyt hän on kivunnut listan sijalle 99. 

Suonenjokelaisen metsäpalveluyritys TP-Metsän omistaja Esa Peltonen on edelleen aktiivisesti ostolaidalla. 

”Pohjoisimmat metsäpalstani ovat Kuivaniemellä ja eteläisimmät Raumalla. Ostan edelleen tiloja aktiivisesti. Tilojen toteutuvat kauppahinnat ovat vuodessa pudonneet jopa 30 prosenttia muun muassa siksi, että rahastot eivät ole kilpailemassa myytävistä tiloista.”

Peltonen sanoo etsivänsä erityisesti kakkos-, kolmoskehitysluokan kasvatusmetsiä, mieluusti harventamattomia. Hän on listan sijalla 80.

Ponssen omistajasuvusta suurten metsänomistajien listalle on kivunnut Janne Vidgren.

Sadan suurimman metsäomaisuus karttunut

Kuusi vuotta sitten sata suurinta metsänomistajaa omisti yhteensä 170 000 hehtaaria metsiä. Nyt sadan kärjen metsävarallisuus on karttunut 190 000 hehtaariin. Keskimäärin jokaisen listalla olevan metsäala on siis 200 hehtaaria isompi kuin vuonna 2017.

Kuusi vuotta sitten sadanneksi suurimman yksityisen metsänomistajan metsäpinta-ala oli 1 070 hehtaaria. Nyt sadanneksi pääsi 1 133 hehtaarilla.

Metsäkeskuksen koostamalla listalla ei ole metsiään omistamiensa yritysten kautta hallitsevia. Esimerkiksi Kone-yhtiön suuromistaja Antti Herlin hallitsee yli 10 000 hehtaarin metsäomaisuutta yritystensä kautta.  Huomionarvoista on, että hänen metsänsä sijaitsevat Uudellamaalla, jossa hehtaarin käypä hinta on moninkertainen pohjoisen hehtaareihin verrattuna.

Kuusi vuotta sitten Herlinillä oli omissa nimissään reilut 1 200 hehtaaria metsää, nyt mies on kadonnut listalta kokonaan. Samoin Thomas ”Björnin poika” Wahlroos on kadonnut suurimpien metsänomistajien listalta.

Suomalaisen metsänomistuksen TOP-100

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.