”Metsänhoidossa ollaan tällä hetkellä yksijalkaisia”, sanoo kyröskoskelainen metsänomistaja Jouni Järvinen.

Järvisen mukaan kolme suurinta metsäyhtiötä ovat vaikuttaneet liikaa puulajivalintoihin ja kasvatustyyleihin. Koivun, kuusen ja männyn ”puupeltojen” rinnalla tulisi hänen mielestään suosia sekametsiä, joissa saisi kasvaa myös vähempiarvoisina pidettyjä puulajeja.

Metsänomistaja perustelee näkemystään sillä, että jos yksilajiseen metsään iskee jokin paha tauti tai tuholainen, koko metsätalous vaarantuu. Silloin se yksikään jalka ei enää tapaa maahan.

Hämeenkyrö on tästä hyvä varoittava esimerkki. Metsissä kasvatettiin pitkään pääasiassa kuusta. Tämä johti siihen, että maaperään tuli paljon maannousemasientä, toiselta nimeltään juurikääpää, joka lahottaa kuusia tyvestä käsin. Nyt metsiä uudistetaan paljon koivulle.

Metsien monipuolinen rakenne myös miellyttää metsänomistajan silmää sekä parantaa eri eläin- ja kasvilajien elinmahdollisuuksia.

Järvinen kasvattaa omissa metsissään muun muassa lehtikuusta, visakoivua, harmaaleppää ja tervaleppää. Jos raivatessa tulee eteen suora ja paksurunkoinen pihlaja, hän saattaa säästää sen ja kaataa viereiset kuuset ja männyt pois.

”Minulle kaikki puut ovat samanarvoisia. Luonto tykkää ja on rikkautta, kun on erilaisia puulajeja.”

Erikoispuukauppa takkuaa

Entä raha? Järvinen myöntää, ettei varmaankaan saa metsistään yhtä paljon tuloja kuin sellainen, joka kasvattaa metsiään tiukasti talousmielessä. Omien laskelmiensa mukaan tuottoa on kuitenkin tullut jopa 20 prosenttia vuodessa.

”Nyt ei ole oikein markkinoita eikä ostajia erikoispuille ja tuntuu kuin tarpoisi metrin korkuisessa lumihangessa. Tienraivaajan asema on aina huono, mutta ehkä 50 vuoden päästä tällä tavalla saa jo paremman tuoton kuin perinteisellä menetelmällä.”

Järvinen on myynyt omia erikoispuitaan yksityisyrittäjille, kuten puusepille ja soitinten valmistajille.

”Myyminen on sattuman kauppaa. Esimerkiksi harmaaleppää saa kaupaksi vain, jos on hyvä mäihä. Mutta jos saat vähän nimeä ja ihmiset tietävät, että sinulta saa erikoispuuta, he alkavat kysellä.”

Kaupunkilaiset vuokraavat metsää

Puun kasvattamisen lisäksi Järvinen saa metsistä vuokraustuloja. Hän vuokraa yhdelle perheelle 20 hehtaarin kokoista sekametsää 500 eurolla vuodessa.

Perhe saa tehdä metsässä mitä haluaa: ratsastaa, ottaa polttopuita ja hakkuutähteitä sekä uida metsän järvessä ja grillata.

”Vuokraajat ovat kaupunkilaisia, ja he kertoivat, että nauttivat metsästä suuresti. Näin he saavat kokea sen vähän niin kuin omakseen.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 15/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.