Lyhyen metsätien päässä aukeaa muutaman hehtaarin kuusentaimikko. Osa taimista on nuorempia, muutaman vuoden ikäisiä. Vanhimmat puut ovat yli kymmenvuotiaita. Niiden tyvet on karsittu ja oksat muotoiltu kauniisti.

Olemme saapuneet Hyvinkäälle Aksulaan, Aleksi Toikan joulukuusiviljelmälle. Täältä lähtee tänä jouluna 300–400 joulukuusta koristamaan tupia.

Yleensä joulukuusiviljelmät ovat pelloilla, mutta Toikan kuuset kasvavat metsämaalla varttuneen puuston ympäröimänä. Joulukuusten yllä siellä täällä kasvaa muutamia kuitupuun mittoihin venähtäneitä koivuja.

”Isoa puuta ei saisi olla. Ne varjostavat. Tässä lähden kuitenkin elämyksen kautta. Tämä on elämyksellinen kuusimetsä”, kertoo Aleksi Toikka.

Vanhan ajan elämys

Vuodesta 2019 alkaen viljelmältä on saanut tulla itse valitsemaan ja kaatamaan joulukuusen. Toikka sai idean vierailtuaan lankomiehen sukulaisten luona Saksassa. Siellä oli joulukuusifarmi, jossa sai itse sahata kuusen ja nauttia glögiä.

Matkailualaa opiskellut Toikka innostui ideasta. Nykyään yhä harvemmilla on mummola, josta lähdetään omaan metsään kuusenhakuun. Toikan yritys, Aksun joulukuuset, alkoi tarjota vanhan ajan joulukuusielämystä omille asiakkailleen.

Kaukaisimmat kuusen hakijat ovat saapuneet Forssasta, Hämeenlinnasta ja pääkaupunkiseudulta. Kerran kuusen haki kazakstanilainen perhe, joka asui vuoden kestävän työkomennuksen ajan Espoossa.

”Tänne saa tulla myyntiaikana ilman ajanvarausta ja kaataa joulukuusen, pihalta löytyy valmiiksi kaadettuja kuusia. Sitten on glögitarjoilu ja keksit.”

Kolmannen polven kuusikauppias

Alun perin joulukuusten myynti oli Toikan isän, Hannu Toikan, keksintö, mutta siitä innostui koko suku. Kaikki alkoi vuonna 1981 ostetusta metsätilasta. Tilalta kaadettiin kauppavuonna kuusitukkia. Sukulainen katsoi komeita latvoja ja kysyi, eikö niitä voisi myydä torilla.

”Minähän myin. Kummisetä kuskasi niitä Klaukkalaan traktorilla. Minulla ei ollut edes ajokorttia vielä. Se oli heti minun juttuni. Jotenkin sytyin siitä”, Hannu Toikka muistelee.

Kauppa kävi ja latvakuuset loppuivat kesken, kuten monena vuonna sen jälkeen. Yhtenä vuonna jopa kotipihan kuusiaita kaadettiin nurin ja myytiin, kun joulukuusista oli kova pula. Kuusia kaupattiin Helsingin toreilla asti ja hommasta innostuivat myös Hannu Toikan isä Matti Toikka sekä veli Seppo Toikka.

Myös Akseli Toikka oli mukana. Hän aloitti keräämällä isänsä apuna havuja kaupan pihalta Klaukkalassa. Alle kymmenen vanhana hän oli jo isänsä mukana myymässä kuusia ja noin 13-vuotiaana pärjäsi jo itsekseen kuusikauppiaana.

Sittemmin hän on ostanut neljä hehtaaria metsää isältään ja perustanut sinne Aksula-joulukuusiviljelmän. Aksun joulukuuset -yritys perustettiin kuusi vuotta sitten.

”Koen, että tämä on joku tauti. Tästä ei eroon pääse. Ihan intohimohomma”, Aleksi Toikka kuvailee.

Ei tukkipuu, vaan joulukuusi

Pitkään joulukuusen myynti oli latvakuusten myyntiä. Kun omasta metsästä loppuivat kohteet, tehtiin yhteistyötä isäntien ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. Latvakuuset merkittiin, ja kun metsäkone kaatoi puun, käytiin siitä sahaamassa moottorisahalla latva talteen. Myös sähkölinjojen alustoilta kerättiin kuusia.

Varsinaisen joulukuusten viljelyn Toikat aloittivat 2000-luvulla. Ensimmäiset kuuset istutettiin Hyvinkäälle Aksulaan vuonna 2010. Tarkoitus oli alun perin istuttaa kasvatusmetsää eikä joulukuusia, siksi puut eivät kasva riveissä vaan metsämäisesti hajallaan.

”Sitten tuli ajatus, että minkä takia näitä ei leikkaisi. Enää en katso puuta niin, että siitä tulee joskus iso tukki vaan että se on joulukuusi”, Aleksi Toikka sanoo

Aleksi Toikka ja Hannu Toikka kasvattavat ja hoitavat joulukuusia yhdessä. Aleksi Toikan omistaman Aksulan lisäksi joulukuusia on isän mailla hehtaarin viljelmä. Kaikkiaan joulukuusia kasvaa noin 10 000–15 000. Ne kaikki on tarkoitus leikata ja muotoilla.

Kun kuuset kasvavat noin metrin mittaan, ne on leikattava vuosittain. Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä yksikin väliin jäänyt hoitoleikkaus voi pilata joulukuusen.

”Jos joulukuusi kasvaisi taimesta isoksi kuuseksi vuodessa, tätä hommaa tekisivät kaikki. Se vaatii oikeasti 10–12 vuotta työtä”, Aleksi Toikka muistuttaa.

Tilipäivä kerran vuodessa

Joulukuusen kasvatus ja myynti ovat rytmittäneet Aleksi Toikan elämää jo nuoresta pitäen. Uudessa Seelannissa vietetty au pair -vuosi jäi puolikkaaksi, koska joulukuuset odottivat myyjäänsä. Norjassa mies oli töissä maatilalla, mutta palasi joululomiksi kuusikauppiaaksi.

Nykyään Aleksi Toikka asuu taas Nurmijärvellä. Palkkatyönään hän ajaa taksia.

”Jos olisin kahdeksasta neljään konttorihommissa, en ehtisi kuusia kasvattaa. Sen takia olen valinnut alan, missä on provikkapalkka ja saa vapaasti päättää työajat.”

Joulukuusilla tili tehdään kerran vuodessa, jouluna. Loppuvuoden Aleksi Toikka aikoo keskittyä kuusikauppaan. Marras-joulukuu on kuusikauppiaalle kiireinen, sillä silloin kuusia pakataan, myydään ja markkinoidaan. Aksulan lisäksi myyntipaikkoja on Hyvinkäällä S-marketin pihassa ja Jokelassa.

Isä Hannu Toikka myy kuusiaan edelleen Klaukkalassa, mutta Helsingin torit ovat jääneet. Esimerkiksi Helsingissä Karhupuistossa myyntipaikka olisi maksanut peräti seitsemäntuhatta euroa.

”Kiireisin myyntipäivä riippuu vuodesta. On vuosia, jolloin viikko ennen joulua on kaikkein kiivain. Monesti se on ollut aatonaatto”, Aleksi Toikka kertoo.

Viime jouluna puhelin pirisi ahkeraan ja Aleksi Toikka myi joulukuusia vielä kuudelta aattoiltana.

Perinteisiä latvakuusiakin oli kolme myynnissä, mutta niistä vain yksi meni kaupaksi. Vanhempi Toikka huomauttaa, etteivät ne olleet kovin laadukkaita.

Suosituin kuusi on muotoiltu tuuhea metsäkuusi eli niin sanottu Aku Ankka-kuusi, mutta harvemmallekin kuuselle on tilausta. Vanhemmat ihmiset saattavat edelleen hakea latvakuusta.

”Ostajakunta on vuosien saatossa muuttunut. Tinkiminen on jäänyt käytännössä pois”, Hannu Toikka kertoo.

Testissä jalostetut avojuuritaimet

Marraskuun lopun pakkanen on kuorruttanut joulukuusten neulaset kuuraan. Lumen alta pilkottavat alle puolimetriset joulukuusen alut. Ne kasvavat metsätaimia tiheämmässä.

Taimia on noin 5 000–6 000 hehtaarilla. Viimeiseksi istutetut joulukuuset kasvavat riveissä. Se helpottaa kuusten hoitoa ja leikkuuta.

Aleksi Toikka on istuttanut parina edellisvuonna kokeeksi pienen määrän jalostettuja joulukuusen taimia. Ne myydään paljasjuurisina ja laitetaan maahan kuokalla tai lapiolla.

”Kyllä niistä huomaa eron. Joulukuuseksi jalostetuista avojuuritaimista tulee jotenkin valmiiksi tuuheampia”, Aleksi Toikka arvioi.

Myös kasvuun lähtö hyvällä hikevällä maalla on nopeaa. Suurin osa Aleksi Toikan joulukuusista on perinteisiä metsäkuusia, mutta myös lännenpihtaa, siperianpihtaa ja serbiankuusta on istutettu.

”Pihdalle olisi enemmän kysyntää kuin minulla on tarjota. Sen kasvatuksessa ja hoidossa on kuitenkin paljon enemmän työtä kuin tavallisessa metsäkuusessa”, Aleksi Toikka kertoo.

Pihta kasvaa hitaasti ja on arka pakkasille ja tuhoille. Siitä tykkäävät niin kirvat kuin hirvieläimet. Kotimainen metsäkuusi on pihtaa varmempi kasvattaa.

Aleksi Toikka suunnittelee laajentavansa joulukuusiviljelmää. Lisää tilaa joulukuusille saisi kaatamalla Aksulasta tukkimetsää pois, mutta se on tulevien vuosien homma.

Nyt isä ja poika silmäilevät viljelmää. Siellä täällä joulukuusiin on kiinnitetty hinnasta kertovia keltaisia, sinisiä ja pinkkejä lappuja. Merkityt kuuset odottavat pääsyä koristeltaviksi asiakkaiden koteihin. Kaikki näyttää olevan valmista kuusenhakuelämyksiin ja jouluun.

VINKIT JOULUKUUSEN KASVATUKSEEN

1. Ole pitkäjänteinen. Vaikka joulukuusi on joulukukka, vaatii sen kasvatus 10­-12 vuotta työtä.

2. Älä laiskottele. Joulukuusi on leikattava joka vuosi, sillä yksikin välivuosi voi pilata kuusen.

3. Intohimoa pitää olla. Joulukuusen kasvatus vaatii aitoa tunteenpaloa.

HANNU TOIKKA

• 65-vuotias
• Kotoisin Nurmijärveltä, mutta mieleltään umpikarjalainen. Vanhemmat lähtöisin Viipurin maalaiskunnasta
• Koulutukseltaan maatalousteknikko
• Myynyt joulukuusia vuodesta 1981, pyörittää myös lypsykarjatilaa
• Perheeseen kuuluu vaimo, neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta
• Harrastaa joulukuusten hoitoa, metsän raivausta ja liikuntaa

ALEKSI TOIKKA

• 29-vuotias
• Asuu Nurmijärvellä
• Koulutukseltaan maaseutuyrittäjä sekä matkailupalveluyrittäjä
• Myynyt joulukuusia isänsä apuna jo alakouluikäisenä
• Perustanut oman yrityksen Aksun joulukuuset kuusi vuotta sitten
• Katsoo ja pelaa jääkiekkoa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.