Lapset heittelevät toistensa päälle mutaa rantavedessä. Opiskelutoverit Aki Sinkkonen ja Olli Laitinen katselevat jälkikasvun ilakointia. Sitten Sinkkonen kysyy ”Miten saisimme tämän hyvän luontovaikutuksen siirrettyä putkeen myytäväksi.”

Koska kaverukset ovat myös tutkijoita – Sinkkonen Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja ympäristöekologian dosentti Helsingin yliopistolta ja Laitinen molekyylivirologian dosentti Tampereen yliopistolta – virisi lausahduksesta idea metsämaanmikrobiuutteesta. Siitä on kymmenkunta vuotta.

Erilaisten mikrobien vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja immuunivälitteisiin sairauksiin, kuten allergioihin, on runsaasti tutkimusnäyttöä. Tekesiltä, nykyiseltä Business Finlandilta, saatiin useamman miljoonan euron rahoitus. Se mahdollisti idean jalostamisen valmiiksi tuotteeksi.

Tampereen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä onnistuttiin kehittämään noin kymmenestä eri ainesosasta koostuva uute, joka sisältää tuhansia mikrobeja. Sen kaupallinen valmistus alkoi Lohjalla 2020. Tavoitteena on tuoda ripaus metsämaassa olevia ihmiselle hyödyllisiä mikrobeja kaikkien ulottuville. Alku on lupaava.

”Meillä on kymmenkunta asiakasta ja noin kolmekymmentä erilaista tuotetta. Siinä mielessä olemme todella tyytyväisiä”, kertoo Laitinen. Hän on mikrobiuutetta valmistavan Uute Scientificin tutkimusjohtaja.

Mukana lohjalaista mineraalimaata

Metsämaanmikrobiuuteen ainesosat tulevat pääasiassa maatalous- ja puutarhateollisuuden sivuvirroista, mutta mukana on myös lohjalaista mineraalimaata.

”Taikasana tässä on monipuolisuus ja diversiteetti. Mitä monipuolisempi mikrobiyhteisö on, sitä enemmän se stimuloi immuunipuolustusta”, Laitinen summaa.

Uutteen valmistuksessa raaka-aineet seulotaan, homogenoidaan, jauhetaan ja uutetaan sekä elävät mikrobit inaktivoidaan. Asiakkaille uute toimitetaan kuivaa multaa muistuttavana lähes hajuttomana jauheena.

Tutkimustulokset osoittavat, että uute vaikuttaa ihmisen omaan mikrobistoon ja immuunijärjestelmään. Jotta voidaan puhua varsinaisista terveysvaikutuksista, tarvitaan lisää tutkimusta.

”Jos kaikki menee niin kuin Strömsössä, tulevaisuudessa ihmiset sairastavat vähemmän immuunivälitteisiä sairauksia. Niiden yleisyys on noussut viimeisten viidenkymmenen vuoden ajan merkittävästi”, Laitinen kertoo.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2022

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.