Riistan kuvaamiseen tarkoitettujen kameroiden laatu paranee vuosi vuodelta, ja samalla niiden hinnat laskevat. Niinpä kameroita käytetään riistan seuraamisen lisäksi esimerkiksi kesämökkien valvontaan luvattomien vieraiden varalta. Kameran omistajan on hyvä ottaa selvää oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ennen kuin laittaa siihen virrat päälle.
Suomessa ei ole kameravalvontaa koskevaa omaa lakia. Mahdollisia ongelmia selvitettäessä sovelletaan toisaalta henkilötietojen käsittelyä säätelevää tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia, toisaalta rikoslain määräyksiä, jotka koskevat salakatselua ja -kuuntelua sekä näiden valmistelua.
Henkilötietojen käsittelyä koskevaa tulkintaa ja soveltamista tekee ja ohjaa Suomessa oikeusministeriön alainen tietosuojavaltuutetun toimisto. Rikoslain soveltaminen ja tulkinta kuuluvat puolestaan poliisi- ja syyttäjäviranomaisille sekä viime kädessä tuomioistuimille.
Kuvausta vain hyvästä syystä
Kameran tallentama kuva ja ääni ovat lain mukaan henkilötietoja, jos niistä pystyy tunnistamaan yksityishenkilön. Kun kameravalvonta tapahtuu kotirauhan piirissä – eli oman kodin ja pihapiirin alueella – se jää kuitenkin tietosuoja-asetuksen soveltamisen ulkopuolelle. Kuvaaminen ei saa silti ulottua naapuritontin puolelle.
On myös hyvien tapojen mukaista informoida kulkijoita käytössä olevasta kameravalvonnasta silloinkin, kun kuvaaminen tarkoituksena on oman kiinteistön valvonta.
Tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain mukaan kameravalvonnan harjoittamiselle tulee olla perusteltu syy. Toimistopäällikkö Pirjo Helén tietosuojavaltuutetun toimistosta kertoo, että sellaisia voivat esimerkiksi metsätilalla sijaitsevan, muusta asutuksesta erillään olevan varastokopin tai taukotuvan kohdalla olla esimerkiksi turvallisuuden ja omaisuuden suojaaminen, rikosten ennalta ehkäiseminen sekä tapahtuneiden rikosten selvittäminen.
”Sellaisia lupaviranomaisia ei ole, jotka myöntäisivät luvan kameravalvonnan käyttöön. Omistaja voi asentaa kamerat oman kotirauhansa piiriin sekä omille mailleen”, Helén sanoo.
”Riistakameran asentaminen toisen maalle vaatii maanomistajan luvan. Kameravalvonnasta on aina tiedotettava näkyvästi.”
Rekisterikilvestä tunnistaa ihmisen
”On yleinen hyvä tapa informoida valvonnasta myös silloin, kun kuvaaminen rajoittuu oman kiinteistön valvontaan kodin, mökin ja oman pihapiirin alueella. Nauhat ja muut tallennetut materiaalit tulee hävittää heti, kun ne ovat tarpeettomia.”
Riistakameran sijoittaminen tilalle vievän metsäautotien varrelle valvomaan sen käyttäjiä voi käydä metsänomistajan mielessä varsinkin kelirikkokausina. Pirjo Helén sanoo, että yksityisen metsäautotien omistaja voi toki laittaa omille mailleen kameran. Se kuitenkin tarkoittaa sitoutumista tiettyihin tietosuoja-asetuksen velvoitteisiin kuvatiedoista syntyvän rekisterin käsittelyssä.
Ratkaisuissaan tietosuojavaltuutettu on lähtenyt siitä, että auton rekisteritunnus on useimmissa tapauksissa henkilötietolain määritelmän mukainen henkilötieto. Se voidaan vaivattomasti linkittää koskemaan tiettyä henkilöä joko auton omistajana tai haltijana. Tätä taustaa vasten tällainen rekisteri täyttää myös tietosuoja-asetuksen mukaisen henkilörekisterin määritelmän.”
Ohjeistusta tietosuojasta ja sen noudattamisesta löytyy tietosuojavaltuutetun kotisivuilta osoitteesta tietosuoja.fi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.