Runkohinnoittelussa rungon koko käyttöosalle on vain yksi kuutiohinta. Tällöin tukin ja kuitupuun hinnat jäävät tilastoinnin ulkopuolelle. Myyjien edustajan mukaan huippuhintoja piilotetaan, mutta ostajapuolelta asia kiistetään.

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella Koskitukki ja Versowood ovat tarjonneet runkohintaa jo pitkään ja mukaan ovat liittyneet myös UPM ja Metsä Group. Valtakirjakauppojen päätehakkuissa runkohinnoittelun osuus on jo kolmannes.

”Ilkeästi voisi sanoa, että jokainen runkohintakauppa on pois hintatilastoista”, johtaja Jari Yli-Talonen pohtii runkohinnan yleistymisen syitä.

Toteutuneiden tukkiprosenttien tarkastelu on osoittanut, että runkohintakaupassa maksetaan korkeimmat tukinhinnat.

”Korkeimmat kuusen runkohinnat meidän alueella ovat olleet yli 58 euroa. Jos hinta olisi purettu tavaralajikaupaksi, kuusitukin hinnat olisivat parhaimmillaan yli seitsemän kymppiä.”

Virallisessa puunhintojen seurannassa ei ole riviä runkohintakaupalle, mutta Yli-Talonen pitää sitä ehdottoman tarpeellisena.

”Nyt metsänomistaja ei löydä mistään tietoa, missä runkohinnoittelussa mennään.”

Yhdistyksen nykytiedon mukaan Päijät-Hämeessä kuusen keskimääräinen runkohinta on 54,5 euroa.

Lahoisuus laskee tukkiprosenttia

Versowood on ostanut runkohinnalla kymmenisen vuotta. Osuus vaihtelee alueittain ja metsäpäällikkö Jussi Torpon mukaan on jo noussut tasolle, johon on noustakseen.

”Suurin riski on kuusikoiden lahovian arviointi ja lahon osuus kasvaa mitä etelämmäs mennään.”

Lahokuuset hinnoitellaan kuitupuuna, mutta isompi asia on, että lahoisuus vaikuttaa runkohinnoittelun ydinasiaan eli tukkiprosenttiin.

Torpo kiistää, että runkohinnoittelun ajatus olisi piilottaa korkeita tukinhintoja.

”Meillä runkohinta perustuu suoraan puutavaralajien hintoihin ja arvioituun tukkiprosenttiin.”

Samasta syystä Torpo ei näe runkohintojen tilastoinnissa lisäarvoa.

Runkohintaleimikot pitää aina arvioida paikan päällä. Torpon mukaan runkohintaa kannattaa tarjota kohteista, joissa heidän katkontansa tuottaa myyjän arviota korkeamman tukkiprosentin.

Harvennuksissa hankala

Ostajien kiinnostus on lähes yksinomaan päätehakkuissa. Harvennuksissa runkohinnoittelu on hankalaa ja riskipitoista sekä ostajalle että myyjälle. Tukkiprosentin arviointi on arpomista, ja runkohinta saattaa johtaa järeyden tavoitteluun ja yläharvennukseen.

Jos rinnakkain on tarjouksia runkohinnalla ja puutavaralajikaupalla, niin niiden vertailu on vaikeaa päätehakkuissakin.

”Mutta yhdistykselle on kertynyt valtava toteutuneiden hakkuiden vertailuaineisto”, Yli-Talonen kehaisee.

”Emme voi sanoa, mikä tarjous on varmasti paras, mutta pystymme kertomaan firmoittain, että tämän järeyden leimikoista on aiemmin tullut tämän verran euroja kuutiolle.”

Ostajan pitää olla hereillä

Kuusamolainen Pölkky Oy oli ensimmäisiä runkohinnalla ostajia. Metsäpäällikkö Hannu Virranniemi pitää runkohinnoittelua käyttökelpoisena, koska sahan tarvitsemat tukkimitat muuttuvat koko ajan.

”Runkohinnoittelussa ostaja voi katkoa tukin niihin mittoihin kuin haluaa, ja vaikka tukkisaanto pienenisi, niin metsänomistaja ei häviä.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 7/2018

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.