Metsänomistajien luottamus hirvikannan säätelyjärjestelmään on kulutettu monin paikoin loppuun. Maanomistajien toiveita hirvimäärän pienentämisestä ei kuunnella, vaikka kannan koko on pysynyt tavoitteita suurempana.

Esimerkiksi Pohjanmaalla MTK ja suuri joukko metsänhoitoyhdistyksiä ilmoittivat yhteisessä kannanotossaan maaliskuussa, että metsänomistajien näkemys hirvikantatavoitteesta jätettiin tyystin kuulematta, kun hirvitiheydelle asetettiin tavoite seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Hirvien määrää on viimeiset vuodet pyritty pitämään kurissa vuonna 2014 uudistetun hoitosuunnitelman pohjalta. MTK:n kenttäjohtajan ja riistavastaavan Timo Leskisen mukaan hirvikannan säätelyprosessissa ei saa enää toistua tilanne, että metsänomistajien näkemys kohtuullisesta hirvien määrästä jätetään huomiotta.

”Usko järjestelmään rupeaa olemaan kovilla, jos kolme vuotta sitten käytiin sama keskustelu eikä tuloksia ole tullut.”

Metsänomistajat tuntevat jääneensä Leskisen mukaan paitsioon myös esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2018 hirvitietotaulukon mukaan noin puolessa Suomen yli 50 hirvitalousalueesta ei ole kolmen vuoden aikana saavutettu edes hirvikannan tiheydelle asetetun tavoitehaarukan ylärajaa.

Ministeri: Viesti otettava vakavasti

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kommentoi kriisiytyvää tilannetta viime viikolla valtakunnallisilla metsänhoitoyhdistyspäivillä Helsingissä. Leppä patisti hirvitalousalueita pitämään hirvikannan kurissa, ja sanoi, ettei kannan koko saisi ylittää 3,5:tä hirveä tuhannella hehtaarilla.

”Kannustan hirvitalousalueita ottamaan viestin vakavasti. Hirvikanta on paikoin liian suuri”, Leppä sanoi.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2018.

• Lue lisää: Hirvikorvauksissa iso nousu

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.