Hirvien todellisen määrän selvittämiseksi lentolaskentoja pitää tehdä tulevaisuudessa myös Etelä-Suomessa. Yleensä hirviä lasketaan helikopterista Pohjois-Suomessa, mutta Luonnonvarakeskus (Luke) teki tänä talvena poikkeuksellisesti lentolaskennan läntisen Uudenmaan rannikkoseudulla.
Tulos vahvistaa aiempia epäilyjä siitä, että nykyinen hirvikannan arviointimalli aliarvioi hirvien määrää osissa Suomea.
”On ollut indikaatiota siitä, että aineistoissa on ristiriitaisuuksia. Kanta-arvio on päivittynyt seuraavana vuonna erilaiseksi, mitä edellisenä vuonna on saatu tulokseksi”, kertoo Luken erikoistutkija Jyrki Pusenius.
Puseniuksen mukaan lisälentolaskentoja tarvitaan esimerkiksi muualla Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Hämeessä.
”On syytä katsoa, onko Uusimaa 2 -hirvitalousalueella havaittu tilanne yleisempikin Etelä-Suomessa, ja tarkistaa uudestaan Uusimaa 2 -alue lentolaskennalla.”
Taustalla aiempi aliarvio
Lentolaskennan perusteella läntisen Uudenmaan talviseksi hirvitiheydeksi saatiin yhdeksän hirveä tuhannella hehtaarilla, kun kanta-arvion mukaan hirviä olisi pitänyt olla korkeintaan 5,8 tuhannella hehtaarilla.
Lentolaskentaan päädyttiin, sillä alueella metsästettiin hirviä poikkeuksellisen vähän, eikä hirvistä kertynyt metsästyksen yhteydessä riittävästi tietoa kannanarvioimista varten.
”Todennäköisesti tilanne on se, että kyse ei ole hurjasta kannan kasvusta vaan siitä, että tällä alueella ja ehkä laajemmin Etelä-Suomessa hirvikanta on ollut selvästi suurempi kuin on aikaisemmin ajateltu”, Pusenius sanoo.
Metsälehti on kertonut aiemmin, että hirvien määrä päivittyy etenkin osissa Etelä-Suomea toistuvasti arvioitua suuremmaksi. Nytkin metsästäjien ilmoittamat havainnot kertoivat vähäisestä hirvikannasta läntisellä Uudellamaalla, mutta lentolaskenta antoi toisenlaisen tuloksen. Ero on räikeä.
”On oletettu, että metsästäjiltä saatava arvio jäävästä hirvikannasta sisältää tarkempaa informaatiota kuin se tässä tapauksessa näyttäisi sisältävän”, Pusenius sanoo.
Puseniuksen mukaan lentolaskennan tulos on syytä ottaa vakavasti Uudellamaalla, kun hirvikannalle asetetaan nyt keväällä tulevaa tavoitetta ja suunnitellaan kannan verotusta.
Lentolaskentatulos luotettava
Hirvien lentolaskenta perustuu etäisyysmenetelmään, joka on kansainvälisesti laajassa käytössä. Luonnonvarakeskus on laskenut hirviä lentäen Pohjois-Suomessa vuodesta 2014 lähtien.
Metodi on Luken mukaan ”kenties luotettavin hirvikannan koon arvioinnissa käytettävistä menetelmistä”.
”Uudenmaan alue täytyy lentää uudelleen ja laskentoja tulee laajentaa. Lentolaskentatulosten analytiikkaa tulee kehittää niin, että paikalliset olosuhteet tulee huomioitua”, sanoo erikoistutkija Antti Paasivaara Lukesta.
Onnistunut lentolaskenta vaatii Paasivaaran mukaan lumipeitettä. Kopterista katsottuna hirvet erottuvat paljon helpommin lumen ja kuuraisten puiden keskeltä.
Etelä-Suomessa lentolaskennat eivät ole välttämättä mahdollisia joka talvi, mutta aikaikkuna niille on joka tapauksessa tammi-helmikuussa. Seuraava mahdollisuus lisälentolaskentoihin eteläisessä Suomessa on ensi talvena.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Lentolaskennassa tehdyt havainnot toki poikkeavat maalaskennan/arvion tuloksista,mutta sijoittuvat ihan eri aikaan verrattuna siihen ,jolloin metsästäjät arvionsa esittävät. Tuolloin tilanne on voinut olla oikeastikin ihan toinen.
On huomattava ,että Uu kakkosella kaadettiin hirviä muutama vuosi sitten kannanleikkauksen alkaessa tilastojen mukaan kaksi kertaa se määrä yhden kauden aikana ,mitä nyt saatiin lentolaskennan tuloksena jääväksi kannaksi. Kuluneella kaudella hirviä kaatui vai 10% edellä mainittuun aikaan verrattuna ja vajaa puolet siitä ,mitä luke oli esittänyt. Kolmena viime vuotena on metsästetty keskimäärin puolet siitä määrästä ,mitä luke on esittänyt , mutta hirvikannan romahtamista kuvaavan käyrän kulmaan nähden sopivasti. Käyrä olisi mennyt vaaka-akselista läpi (teoriassa) miinukselle ,jos tahti olisi säilynyt entisenä.
On toki hyvä ja jopa suotavaa ,että lentolaskentoja tehdään . Moisen poikkeaman havaitseminen pitäisi automaattisesti johtaa yhtä hirvitalousaluetta laajempiin lentolaskentoihin peräkkäisinä vuosina ,jotta voitaisiin sulkea pois satunnainen siirtymä esim lumitilanteen takia muilta alueilta.
Sitäkin sietää pohtia , että seurat lopettavat metsästyksensä keskenään hyvin eri aikaan ja arviot jäävästä kannasta voivat tästä syystä poikeata paljonkin. Lentolaskenta tehdään talvella ,jolloin hirvet ovat keskittyneet talvehtimisalueille ja sinne missä metsästyspaine on pieni ja jahti päättynyt alhaisen lupamäärän johdosta aikaisin.
En usko myöskään että kantaa on tarkoituksellisesti vääristelty. Enemmänkin voisiko kyseessä olla sopimaton laskentamalli. Se kyllä selviää seuraavina vuosina kun metsästäjät tekevät maalaskentaa ja talvella hekolla tarkistetaan. Tuossa on vähän samoja trendejä kuin muuallakin Suomessa. Välillä kannat tuntuvat olevan alhaalla mutta parin kolmen vuoden päästä yllättävästi hirviä löytyykin.
Tervetuloa Treebula Suomeen metsänomistajien metsästysoikeuksia kauppaamaan. Täällä ei todellakaan ole metsästysseuroilla aikomusta metsästää hirviä Luken suosituksien mukaisesti. Mutta selityksiä saamattomuudelle löytyy kyllä.
Täällä etelä-pohjanmaalla hirvi miehet haluaa kaataa hirvet parissa viikonlopussa. Hirvikantaa vähätellään ja lupia jätetään käyttämättä. Monin paikoin taimikot eivät kestä laidunnusta. Joten en ainakaan luota hirvimiesten kanta arviointiin.
Kyllä lentämällä tehtävä hirvitiheys laskenta tulisi saada koko suomea koskevaksi malliksi, muutaman väli vuoden rytmityksellä. Lentolaskenta toisi tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta myös maanvuokraajalle.
Ainakin pienen, pieni epäilys siinä on kun sama hirviporukka metsästää ja tekee arvion jäävästä kannasta. Talvehtimisalueet on lumisina talvina karmeaa katseltavaa maanomistajalle, joka yrittää saada toistuvasti viljellyn taimikon ensiharvennus vaiheeseen !
Suurin syy on, että hirvikoiramiehet eivät halua kaikkia hirviä ammuttavaksi että olisi hirviä millä haukuttaa koiriaan.
Saksan malli: metsästäjät korvaamaan hirvivahingot, niin alkaa kanta taittumaan.