Hirvikanta on vahvistunut ja kääntynyt nousuun. Syksyn 2023 jahdin jälkeen hirviä on noin 84 000, selviää Luonnonvarakeskuksen tuottamasta vuoden 2024 kanta-arviosta.
Edellisvuoteen verrattuna kanta kasvoi kuutisen prosenttia. Suurimmat hirvitiheydet, yli neljä hirveä tuhannella hehtaarilla, olivat edellisvuoden tapaan Lounais-saaristossa ja eteläisellä rannikolla.
Hirvien runsastuminen heijastelee alhaisia saalismääriä. Päättyneellä metsästyskaudella hirvisaalis oli 32 300 hirveä. Edellisen kerran hirviä kaadettiin näin vähän 1990-luvun lopussa. Kun 1990-luvun puolivälissä metsästystä vähennettiin, kanta runsastui muutamassa vuodessa kaikkien aikojen ennätykseen.
2000-luvun alussa suureksi paisunut hirvikanta aiheutti paljon hirvikolareita ja vahinkoja metsätaloudelle. Tämän jälkeen metsästystä lisättiin, mutta nyt viidessä vuodessa saalismäärät ovat jälleen pudonneet.
Vasatuotto petrannut
Vuosituhannen alusta vuoteen 2015 vasatuotanto oli selkeästi nykyistä korkeampaa. Viimeiset vuodet vasatuotto on kuitenkin alentunut selvästi näistä huippuvuosista. Yhtenä syynä tähän on pidetty 2010-luvulla runsastuneen valkohäntäpeurakannanvaikutuksia ravintokilpailuun ja tauteihin.
Nyt uusin kanta-arvio osoittaa vasatuoton parantuneen jonkin verran viime vuodesta.
Luonnonvarakeskuksen hirvitutkija Jyrki Puseniuksen mukaan edellisvuodesta hieman parantunut vasatuotto ei vielä kerro, mihin suuntaan kehitys jatkossa menee.
”Tulee parempia ja huonompia vuosia. Tällaiset trendit eivät mene suoraviivaisesti. Onko trendi kääntynyt, sen aika näyttää”, Pusenius summaa.
Uusimman kanta-arvion mukaan korkeimmat vasatuotot olivat Oulun läänin eteläosissa, Pohjois-Savon länsiosissa, Pohjanmaalla ja Uudenmaan ja Etelä-Hämeen raja-alueella. Pienin vasatuotto oli Lounais-Saaristossa, Uudenmaan läntisellä rannikolla, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan itäosissa sekä Oulun läänin koillisosissa ja Lapissa Rovaniemeltä pohjoiseen.
Lue myös Metsälehden pääkirjoitus aiheesta.
<iframe title=”Hirvikanta ja männynistutukset” aria-label=”Interactive line chart” id=”datawrapper-chart-7nmMe” src=”https://datawrapper.dwcdn.net/7nmMe/1/” scrolling=”no” frameborder=”0″ style=”width: 0; min-width: 100% !important; border: none;” height=”400″ data-external=”1″></iframe><script type=”text/javascript”>!function(){”use strict”;window.addEventListener(”message”,(function(a){if(void 0!==a.data[”datawrapper-height”]){var e=document.querySelectorAll(”iframe”);for(var t in a.data[”datawrapper-height”])for(var r=0;r<e.length;r++)if(e[r].contentWindow===a.source){var i=a.data[”datawrapper-height”][t]+”px”;e[r].style.height=i}}}))}();
</script>
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Hirvistä on lähes 20 eri laatuista kustannusta tai riesaa.
Näistä kansataloudellisesti huippukallista elukoista kuluja tulee tarkasti laskien helposti toista miljardia ja lisäksi valtava määrä harmia, vihaa surua ja raivoa.
Suomessa ajetaan yli 13.000 hirvieläinkolaria/v, joten nämä ovat ylivoimaisesti myös vaarallisemmat eläimet.
Unohdetaan myös, että hirvieläimet suurikokoisina ovat ylivoimaisesti pahimpia punkkien levittäjiä. Punkitaudeista kärsii jo tuhansia joka vuosi.
Hirvieläimet syövät vuosittäin n. 5 milj. tn puiden kasvukerkkiä ja latvuksia, jonka vaikutus metsien markkinapuuntuottokykyyn on merkittävä ja varmasti yli 10 %.
Suomalaiseen uusavuttomuuteen ja uustyperyyteen kuuluu, että haittailmiöistä ei koskaan lasketa kaikkia haittoja ja että aina löytyy laiskanpulskeita kukkahattusetiä haittoja puolustelemaan.
Tarkempi hirvihaitta-artikkeli sivuilla vessi.eu.
Kannattaa ottaa huomioon ,että hirven pääravinto koostuu pääasiassa puuntuotannon kannalta toisarvoisesta materiaalista , vesakoista , heinistä ja vesikasveista. Vesakkoa riittää maamme taimikoissa . Hoitamattomia niistä on tilastojen mukaan noin puolet ,jolloin ainoa ”metsänhoitotoimenpiteitä” toteuttava taho niiden kohdalla on hirvi ,joka poistaa ylimääräistä lehtipuukasvistoa haittaamasta havupuiden kasvua.
Ajallaan hoidetuissa taimikoissakin hirvi on hyötyeläin varmistamassa raivauksen vaikutuksia jo raivausta seuraavana kesänä. Havupuille hirvistä ei ole merkittävää haittaa ,kun taimikoissa ei ole liikaa lehtipuuvesakkoa ja se pidetään hirven säkäkorkeutta lyhempänä.
Taimikon hoitamattomuus on paljon suurempi haitta metsätaloudelle verrattuna nykyiseen harvalukuiseen hirvikantaan. Hirvikanta olisi vähintään kymmenkertainen ,jos ihminen ei puuttuisi tilanteeseen. Ruotsissa kanta on kaksinkertainen.
Mitä hirvikolareihin tulee , niitä sattuu noin 1500 vuodessa . Törmäyksiä pienempiin hirvieläimiin ei ole syytä lukea hirvien ”ansioiksi”.
Hirven pääravintoa ovat talvisin männyn taimien rehevät latvat ja koivun taimet. Heinät ja vesikasvit, en usko niiden merkitsevän juuri mitään hirven menussa, vai onko jollakulla dokumentoitua tietoa moisesta. Olen istunut paatissa järvillä ja kolunut jokivarsia kalastusharrastukseni sivussa pian 70 vuotta, Hirvienn nolen nähnyt uivan isonkin järven yli monet kerrat, mutta en kertaakaan nähnyt niiden jäävän rantavesiin vitoja, kaisloja tahi kortteita apehtimaan. Etelä-Suomeen on istutettu valtavat alat kuusta lahona avohakatun kuusikon seuraajaksi. Uudellamaalla usein aukkoon notkon lehtomaalta mäen laen avokallioon asti. Lahoamaan tuomituissa nuorissa kuusikoissa muhii valtava rahapotti; valitettavasti etumerkki on MIINUS: