Suomen Luonnonsuojeluliiton perustama, nykyisin itsenäisesti toimiva Hiilipörssi Oy kerää rahaa ojitettujen suometsien ennallistamiseen muun muassa lupauksin ilmastohyödyistä.
Luken uunituoreessa tutkimuksessa puolestaan todettiin, että puustoisten soiden ennallistaminen avosoiksi lämmittää ilmastoa jopa sadan vuoden ajan.
Hiilipörssin lupaus näyttää siis sotivan uusinta tutkimustietoa vastaan. Hiilipörssin suoasiantuntija Risto Sulkavan mielestä ristiriitaa ei ole. Kyse on kahdesta erilaisesta aikahorisontista.
”Luke tarkasteli puustoon sitoutuvaa, nopeassa kierrossa olevaa hiiltä. Se kiertää kasvien ja ilmakehän väliä vaihtelevasti yhden vuoden ja muutaman vuosisadan mittaisella aikajanalla. Puuhun sitoutunut hiili ei siis vähennä ilmakehän hiilimäärää, koska saman verran puuta lahoaa tai poltetaan kuin kasvaa – kun katsotaan vuosisadan tai pidempää ajanjaksoa.
”Turpeeseen siirtyvä hiili taas on poissa ilmakehästä ja viilentää planeettaa. Turpeen hiili on matkalla ilmakehästä kasvien ja turvekerroksen kautta maankuoreen. Pitkässä kierrossa hiili viipyy vuosituhansia tai miljoonia.”
Metaanipäästö lyhytaikainen ongelma
Sulkava myöntää, että ennallistamisessa vapautuu ilmakehää lämmittävää metaania. Hänen mukaansa se on kuitenkin ongelma vain ensimmäisten ennallistamista seuraavien vuosien aikana. Metaani on lyhytikäinen kasvihuonekaasu, jota kymmenen ensimmäisen vuoden jälkeen vapautuu ja hajoaa yhtä paljon.
Hänen mukaansa metaanin vapautumista voidaan vähentää sillä, ettei pohjaveden pinnan anneta ojia tukittaessa nousta sammalkerroksen pinnalle vaan 5–15 sentin syvyyteen sammalpinnan alapuolelle.
”Tällöin rahkasammalen vesisolujen symbionttibakteerit nappaavat metaanin ja käyttävät sen omiin elintoimintoihinsa.”
Sulkava muistuttaa myös vesistöihin siirtyneestä hiilestä. Kasvihuonekaasutaselaskelmat eivät hänen mukaansa sisällä vaikutuksia, jotka tulevat vesistöistä, joihin ojia pitkin valuu valtava määrä humusta, orgaanista ainetta ja ravinteita. Hänen mukaansa Suomen järvet hönkivät myös metaania paljon enemmän kuin Kanadan vastaavat.
Luken soiden ennallistamistutkimuksen tekijöihin kuuluvan erikoistutkija Paavo Ojasen mukaan suurta ristiriitaa heidän tutkimuksensa ja Hiilipörssin väittämien välillä ei ole.
”Tosin usein kyllä vesiin valuva hiili on siten mukana kasvihuonekaasulaskelmissa, että suurimman osan siitä oletetaan tyypillisesti vapautuvan vesistöistä ilmakehään. Maankäytön vaikutusta vesistöjen metaanipäästöihin on hyvin vaikea arvioida.”
Liikevaihto supistunut
Hiilipörssi Oy on Suomen Luonnonsuojeluliiton perustama, nykyisin itsenäisenä toimiva osakeyhtiö, joka kerää muun muassa yrityksiltä rahoitusta soiden ennallistamiseen.
Risto Sulkava on Hiilipörssi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Heikki Susiluoma puolestaan on yhtiön toimitusjohtaja. Kummatkin ovat aikanaan toimineet Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana.
Vuonna 2021 yrityksen liikevaihto oli seitsemän tuhatta euroa, seuraavana vuonna se hypähti 141 000 euroon. Uusimman, vuodelta 2023 olevan tilinpäätöksen mukaan Hiilipörssin liikevaihto tipahti 55 000 euroon.
Lue myös: Tuore tutkimus tyrmää valtakäsityksen – soiden ennallistaminen pahentaakin ilmastokriisiä
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ennallistamisen toteutus kuten mainittu pohjaveden pinnan säätö ja kohdevalinta pelastavat paljon. Inventaarion kertoimista näkee, että karujen turvekankaiden maaperä on nielu ja rehevien maaperä on päästö. Mitä rehevämpi suotyyppi, sitä isommat päästöt, ja suurin päästökerroin on ruohoturvekankaalla. Rehevistäkään tyypeistä ei välttämättä kannata ennallistaa hyvin puuta kasvavia, ellei alueelta ole saatavissa erityisiä monimuotoisuushyötyjä.
Luonnonvesistöistä tulevia päästöjä ei meillä raportoida, koska niitä ei katsota hoidetuiksi eikä päästöistä ehkä ole tarpeeksi tutkimustietoakaan. Sen sijaan Saksan inventaariosta löytyy osio ”keinotekoiset vesialueet” kuten Metsälehden aiemmasta uutisesta voi lukea.