Metsä Group alkaa kokeilla hiilidioksidin talteenottoa Rauman sellutehtaan savukaasuista. 

Hiilidioksidihankkeen johtaja Kaija Pehu-Lehtosen mukaan koe kestää 5–6 kuukautta ja siinä käytetään laitevalmistaja Andritzin siirrettävää koelaitteistoa.

Perusteiltaan hiilidioksidin talteenotto on koeteltua tekniikkaa, jota käytetään eräissä hiilivoimaloissa Yhdysvalloissa. Hiilidioksidi sitoutetaan absorbtioliuokseen, josta se erotetaan kaasuna ja tarvittaessa nesteytetään. Puhdistunut absorbtioliuos kiertää uudelleen käyttöön.

Metsä Group testaa Raumalla, toimiiko tekniikka sellutehtaiden savukaasuilla, ja saadaanko hiilidioksidi niin puhtaana talteen, että sen jatkojalostaminen onnistuu.

Polttoaineeksi tai muovien valmistukseen

”Metsä Groupin tavoitteena on hiilidioksidin saaminen teollisen jalostuksen raaka-aineeksi, ei pelkkä talteenotto”, Pehu-Lehtonen sanoo.

Tätä varten valmistellaan alustavaa yhteistyötä hiilidioksidin mahdollisten jalostajien kanssa, mutta kumppanien nimistä ei vielä puhuta.

”Hiilidioksidia voidaan käyttää esimerkiksi synteettisen polttoaineen valmistamiseen jalostamalla se yhdessä vedyn kanssa metaaniksi tai metanoliksi tai käyttää raaka-aineena muovien valmistuksessa.”

Hankkeen aikataulu on tiivis.

”Koetehdas rakennetaan tällä vuosikymmenellä, jos pilotointi onnistuu ja hankkeelle löytyy sopiva arvoketju ja kannattavuus. Silloin puhutaan jo teollisuuslaitoksesta, joka sitoo kymmenestä sataan tuhanteen tonniin hiilidioksidia vuodessa. Miljoonan tonnin laitos voisi käynnistyä 2030-luvulla, jos hiilidioksidille kehittyy markkinat”, Pehu-Lehtonen sanoo.

Hänen mukaansa hiilidioksidin talteenottolaitoksen kannattavuuden on perustuttava tuotteesta saataviin myyntituottoihin. Sekoitusvelvoite edistää esimerkiksi synteettisen polttoaineen markkinoita. Pelkästään hiilensidontakorvausten varaan laitoksia ei rakenneta.

Energiaa kuluu runsain mitoin

Metsä Fibre tuottaa Suomessa runsaat neljä miljoonaa tonnia sellua. Tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kymmenen miljoonaa tonnia. Määrä havainnollistaa uuden tuotannon mahdollisuuksia.

Suomen hiilitasekin kaunistuisi merkittävästi, jos sellutehtaiden hiilidioksidi jalostettaisiin pitkäaikaisiin tuotteisiin – tai fossiilisia polttoaineita korvaaviksi tuotteiksi. Viime vuonna Suomen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 40 miljoonaa tonnia. 

Markkinoiden ohella hiilidioksidin sidonnan iso haaste on mittava energian tarve. Yhden hiilidioksiditonnin sitominen ja nesteyttäminen nielevät noin 1000 kilowattituntia energiaa, pääosin lämpöä. 

Toisaalta uudet sellutehtaat tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat. Pehu-Lehtosen mukaan Kemin biotuotetehtaan ylijäämäenergia riittäisi sitomaan 20 prosenttia, siis vajaat miljoona tonnia tehtaan savukaasujen hiilidioksidipäästöistä. 

Hiilidioksidin jalostamisessa synteettiseksi polttoaineeksi kuluisi vielä paljon enemmän energiaa.

”Sähköä kuluisi koko Suomen vuosituotantoa vastaava määrä, jos Metsä Groupin tuottamat 12 miljoonaa tonnia hiilidioksidia jatkojalostettaisiin e-metanoliksi”, Pehu-Lehtonen havainnollistaa.

.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.