Ikaalislainen Miika Åfelt lienee Suomen ainoa päätoiminen hevosella puuta korjaava yrittäjä. Tunkua alalle ei ole, mutta siitä Åfeltiä ei voi syyttää. Sen verran voimakkaasti hän puhuu 26 vuoden kokemuksella hevosmetsätyön puolesta.
Sekin tosin käy selväksi, että kelpoisuusehdot ovat kovat. Ensiksi ja painokkaasti hän tähdentää, että työhön on tartuttava sydämellä – mutta järki mukana.
”Jos ajattelet ensisijaisesti lompakkoasi, et ala hevosmetsuriksi. Tosin sama taitaa kyllä päteä melkein mihin tahansa metsäalan yrittäjyyteen.”
Eikä pelkkä into riitä. Pitää olla hevosmies ja lisäksi metsänhoidon sekä puunkorjuun ammattilainen.
Taajamasavotasta yleisötapahtuma
Hevospuunkorjuun vahvin valtti selviää nopeasti, kun Åfelt juontaa puita Kangasalan harjulla kerrostalojen naapurissa.
Kun ori Pocas ja ruuna Parooni vetävät metsäkärryjä, puunkorjuu on yleisötapahtuma. Ohikulkijat pysähtyivät kuvaamaan, ja koulusta palaavilla lapsillakin on kotona kerrottavaa.
Hakkuukaan ei tuntunut harmittavan ketään, vaikka yleensä puiden kaataminen kaupunkialueella on takuuvarma tapa tuottaa somekiukuttelua.
”70 prosenttia työmaistamme on taajamametsiä, joissa metsäkoneilla olisi mahdoton toimia. Meidän jäljiltämme ei jää urapainaumia tai leveitä ajouria, joten hevoset sopivat siitäkin syystä virkistysmetsien hoitoon.”
Pari kolme euroa kalliimpaa
Mutta – ja tästä Åfelt on tarkka – hevospuunkorjuu ei voi olla pelkkää viherpipertelyä.
”Korjuun on sujuttava niin tehokkaasti, että puun ajo kannattaa. Seuraava työmaani on tuhannen motin leimikko talousmetsässä. Apunani on kaksi yrittäjämetsuria, jotka hakkaavat puut.”
Åfeltin mukaan harvennusmetsästä parihevosten keskimääräisen päivän työtulos on 40–50 kuutiometriä puuta tienvarteen. Kuormaan mahtuu kerralla neljästä kuuteen kuutiota puuta.
”Lyhyillä ajomatkoilla hevosvaljakko voittaa maataloustraktorin. Harjaantuneet hevoset osaavat pysähtyä seuraavan kourakasan kohdalle. Myös kuormaajan käsittely sujuu jouhevammin kuin ahtaassa traktorin ohjaamossa.
Korjuu ei Åfeltin mukaan ole kohtuuttoman kallistakaan.
”Metsäkoneella ajotaksa on kuutisen euroa kuutiolta. Hevostyöstä pitää saada pari kolme euroa enemmän, ei siis mitenkään kohtuuttomasti.”
Hän huomauttaa, että lisähinnan saa takaisin jo toisella harvennuskerralla, kun puuta on kapeiden ajourien ansiosta runsaammin korjattavaksi kuin koneella korjatuilla työmailla.
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 3/2020.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.