Artti Juutinen

tutkimusprofessori, Luke

Mitä tutkit?

Tutkin jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta suometsissä. Vaikka jatkuvan kasvatuksen taloudellista puolta on tutkittu paljon, sitä on tutkittu hyvin vähän suometsissä. Tutkimuksessa on kyse lähinnä poimintahakkuista ja siitä, että etsitään vaihtoehtoa kunnostusojitukselle. Jatkossa on tarkoitus tutkia myös lannoituksen vaikutusta.

Mikä on metsänomistajan kannalta merkittävin havaintosi?

Ensimmäisiä tuloksia kannattavuudesta on juuri saatu valmiiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin Etelä-Suomessa sijaitsevaa korpikuusikkoa, jossa oli lähtötilanteessa erikokoisia puita. Kohde oli rehevä, joten se ei tarvinnut lannoitusta. Jatkuva kasvatus oli tällä kohteella selvästi kannattavampaa kuin tasaikäinen kasvatus. Kunnostusojitusta jatkuvan kasvatuksen kohteella ei tarvittu.

Raija Laiho

tutkimusprofessori, Luke

Mitä tutkit?

Tutkin eri metsänhoitomenetelmien vaikutuksia suometsien rakenteeseen ja toimintaan. Tavoitteena on löytää suometsiin sopivia menetelmiä, joilla on mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia. Sompa-projektissa tutkimme poimintahakkuiden vaikutusta turvemaan vedenpinnan tasoon ja kasvihuonekaasupäästöihin.

Mikä on metsänomistajan kannalta merkittävin havaintosi?

Päästöt riippuvat siitä, millä korkeudella vedenpinta on. Hakkuut ovat aina häiriö ekosysteemiin, eivätkä päästöt välttämättä vähene välittömästi hakkuiden jälkeen. Alustavasti jatkuvapeitteinen kasvatus vaikuttaa kuitenkin mahdolliselta keinolta vähentää päästöjä. Turvemaalla monet tekijät vaikuttavat, ja siksi yleistettäviä tuloksia pitää vielä odottaa.

Raisa Mäkipää

tutkimusprofessori ja tutkimuspäällikkö, Luke

Mitä tutkit?

Toimin Sompa-hankkeen johtajana. Oma tutkimukseni liittyy erityisesti metsäkohteiden kasvihuonekaasupäästöihin ja metsätalouden ohjauskeinoihin.

Mikä on metsänomistajan kannalta merkittävin havaintosi?

Nykyiset kemeratuet eivät ohjaa suometsien käsittelyä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta suotuisaan suuntaan. Kunnostusojituksen tuesta on luovuttava, koska se on ristiriidassa ilmastopolitiikan kanssa, lisää vesistökuormitusta ja heikentää suoluonnon monimuotoisuutta. Metsätaloutta tulisi harjoittaa punniten taloudellista kannattavuutta ja ympäristövaikutuksia. Suoalueilla vettä pitäisi ohjata kohteille, joilla se parantaa suoluonnon monimuotoisuutta ja suojelualueiden arvoa. Suometsissä ravinne-epätasapainon korjaaminen on järkevää ja siksi lannoituksen tuki on hyödyllinen.

Sompa-hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke), Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.