Tampereen ammattikorkeakoulusta äskettäin valmistunut metsätalousinsinööri Teemu Auvinen totesi opinnäytetyössään, ettei 2010–2012 toteutettu hanke petolintujen pesien ja niiden ympäristöjen suojelemiseksi tuottanut toivottua tulosta.

Noin 30 prosenttia hankkeen pesäpuista on kaadettu seuraavien kymmenen vuoden aikana. Puolet pesien ympäristöistä muuttui hakkuissa.

Metsänomistajille vapaaehtoinen hanke toteutettiin yhteistyössä petolintujen rengastajien kanssa. Kaikkiaan hoitosuunnitelmat laadittiin noin sadalle hiiri-, mehiläis- ja kanahaukan pesimäympäristöille.

Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijan Jukka Ruutiaisen mukaan metsänomistajat suhtautuivat petolintujen elinympäristöjen säilyttämiseen myönteisesti. Siksi hän on yllättynyt ja pettynyt niin monen pesämetsän häviämisestä.

Auvisen haastattelemat metsänomistajat kertoivat haluavansa tietoa metsissään olevista luontoarvoista. Silti vain neljännes heistä arvioi, että hankkeessa annetut hoitosuositukset olivat ohjanneet metsien käsittelyä.

Käytännössä hakkuusuunnitelmia määrittivät metsäsuunnitelman suositukset sekä pyrkimys torjua kirjanpainajan tai juurikäävän leviämistä.

”Katkokset tiedon kulussa metsänomistajilta hakkuiden suunnittelijoille ja toteuttajille selvittävät osittain pesäpuiden tuhoutumista. Tiedot haukan pesistä eivät useinkaan ole siirtyneet, kun tila on vaihtanut omistajaa, joten pesäpuu on saatettu kaataa tietämättömyyden vuoksi”, Auvinen toteaa.

Pesätietoja Metsään.fi:stä

”Pesäpuun ympärille pitäisi jättää säteeltään 20 metrin suoja-alue tai aukon reuna pitäisi rajata 20 metrin päähän pesäpuusta”, sanoo luonnonhoidon asiantuntija Hannu Lehtoranta Metsäkeskuksesta.

Metsäkeskuksen Metsään.fi-järjestelmässä on tiedot kolmentuhannen kana-, hiiri- ja mehiläishaukan pesän sijaintipaikasta.

Molemmat metsäsertifioinnit suojaavat uhanalaisiksi luokiteltujen hiiri- ja mehiläishaukan pesiä. Luonnonsuojelulaki puolestaan kieltää haukkojen pesien hävittämisen pesintäaikaan.

Maa- ja merikotkan sekä kalasääsken pesiä luonnonsuojelulaki suojelee myös pesintäajan ulkopuolella.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.