Harvennushakkuilla on nyt jarru päällä, toteaa Conifer Consulting Oy:n toimitusjohtaja Mikael Beck.

”Kauppaa tehdään, mutta toistaiseksi ei ainuttakaan puhdasta harvennusleimikkoa. Kun kuitupuun käyttöarvon noususta ei maanomistajalle jää mitään, niin eihän se motivoi”, hän sanoo.

Conifer Consulting Oy hallinnoi yli 70 000:ta hehtaaria instituutioiden, kuten yhteismetsien, eläkerahastojen ja säätiöiden, metsiä. Yhtiö voisi myydä kuituvaltaisia leimikoita useita kymmeniä tuhansia kuutioita, josta merkittävä osa olisi koivua. Coniferin asiakkaat kestävät kuitenkin harvennusten jarruttelun, sillä tuotto tulee päätehakkuilta, joiden tukinhinnat tyydyttävät.

”Päällekaatuvia harvennusrästejä ei ole, joten harvennusten siirtäminen vuodella tai kahdella ei heilauta. Tuottoa seurataan muutenkin yhtä vuotta pitemmällä aikajänteellä.”

Kaupat liikkeelle laittava kuitupuun hinnantarkistus olisi Beckin mukaan varsin maltillinen, kymmenen euron alapuolelle jäävä määrä.

”Baltian hintoja ei tavoitella, vaan tervettä hintatasoa”, hän sanoo ja viittaa julkisuutta saaneisiin Viron koivukuidun huutokauppahintoihin, joissa tosin oli kyse suhteellisen pienistä yksittäiseristä.

”Meiltä on kysytty leimikoita vientikauppaan, ja viime kädessä lähdemme mukaan, mutta kotimaan markkinoiden toimivuus on ensisijainen toive.”

Myyntiä ilman myyntihaluja

S-pankin rahastonhoitaja Timo Hakulinen tiivistää, että kuitupuun hinnalla on nostopainetta, mutta sijoittajille pitää saada tuottoa, joten kuituleimikoita myydään, vaikkei niin haluttaisikaan. Pankin metsärahastolla on vähän yli 30 000 hehtaaria pääosin kakkosharvennusvaiheessa olevia metsiä, joten sijoitussalkussa on runsaasti kuitupuuta.

”Kuitupuuhakkuilla tekisi mieli painaa jarrua, mutta ei voi. Meillä on 13 000 osuudenomistajaa ja heillä tuotto-odotukset. Kassavirtavaateet ja kasautuvat harvennustarpeet laittavat puukaupalle”, Hakulinen kertoo.

Hän luonnehtii varsinaisen metsätalouden tuottoa matalaksi. Sijoittajille ei kerry jaettavaa puukauppojen kassavirralla. Metsätalouden tuotto ja uusien sijoittajien tuoma raha käytetään metsätilojen hankintaan, ja sijoittajien saama tuotto tulee myyntitilanteessa osuuksien arvon noususta.

”Tänä vuonna arvo on noussut yli kymmenen prosenttia, mutta se perustuu ensisijaisesti metsätilojen yleiseen hinnannousuun.”

Energiapuusta ehkä enemmän

Harri Suutari on Kainuun suurin ja maan suurimpia yksityisiä metsänomistajia noin neljällä tuhannella hehtaarilla. Hän myy kaiken puun itsekorjattuina hankintakauppoina.

”Teen puolivuosittain myyntisopimukset, joten jarrua ei voi painaa ainakaan heti. Mutta tilanne on ikävä, hintojen nousu ei kata kustannusten nousua”, Suutari sanoo ja viittaa lähinnä polttoainekustannuksiin.

”Seuraavissa neuvotteluissa syksyn aikana pitää katsoa, että pysäyttääkö harvennushakkuut.”

Vaikka metsät kaipaavat hoitohakkuita, vuoden tai kahden tauko ei metsää huonoksi tee. Suutari näkee vaihtoehtona myös sen, että harvennushakkuiden kertymät ajetaan tienvarteen ja peitetään paperilla kuivumaan.

”Luulenpa, että tulevana talvena energiapuusta saa enemmän kuin kuitupuusta.”

Vientikanava on valttikortti

Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki jakaa ajatuksen, että tyytymättömyys kotimaan kuitupuun hintatasoon heijastuu vientihaluina.

Yhdistys on vienyt kuitupuuta Ruotsiin useita vuosia. Kaupat tehdään suomalaisen, metsänhoitoyhdistystaustaisen Family Timber Finland -yrityksen kanssa, joka puolestaan tekee kauppaa ruotsalaisen teollisuuden kanssa.

Vientimäärä on vuositasolla päälle 20 000 kuutiota. Määrä ei varsinaisesti ole kasvussa, mutta vientikanavan aukipitäminen on valttikortti, kun kauppaa väännetään kotimaan ostajien kanssa.

Etelämäen mukaan kauppa on helpompaa kuin suomalaisten ostajien kanssa. Hinta on parempi, ja syyskauden kauppa käynnistyy aikaisemmin. Vaikka laiva lähtee joulukuussa, puuta voi viedä satamaan jo alkysyksystä.

”Luovutus ja laskutus tapahtuu kuukausittain Suomen satamassa suomalaisten mittojen mukaan, eikä raakkipuuksi raakkaaminen ole alentanut kuutiohintaa.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.