Harvennusleimikkoa tarjolle

Kesäkorjuukelpoisilla harvennuskohteilla kannattaa muistaa tiestö, kääntöpaikat ja turvemaakohteet.

Alkuvuonna puukauppa on sujunut harvennushakkuupainotteisesti. Sahasuhdanne heikentyi, varastot täyttyivät ja osalla metsänomistajistakin on maha täynnä. Kesäkuussa harvennushakkuu oli käynnissä kuusivaltaisella kuviolla Leppävirralla Pohjois-Savossa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Alkuvuonna puukauppa on sujunut harvennushakkuupainotteisesti. Sahasuhdanne heikentyi, varastot täyttyivät ja osalla metsänomistajistakin on maha täynnä. Kesäkuussa harvennushakkuu oli käynnissä kuusivaltaisella kuviolla Leppävirralla Pohjois-Savossa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Sahasuhdanteen heikentyminen ja puunostajien täydet puuvarannot ovat painottaneet alkuvuoden puukauppoja harvennushakkuiden suuntaan.

”Kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot ovat koko ajan kysyttyjä, ja niitä mahtuu markkinoille paljon”, sanoo Keskipohjan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Juha Laitinen.

”Harvennushakkuiden osuus on ollut puukaupoissa isompi verrattuna viime vuoteen”, kertoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen.

Harvennuskohteen kesäkorjuukelpoisuus on metsänomistajalle hyvä asia, sillä hakkuualoista, joiden puunkorjuu ja -kuljetus onnistuvat vain talvipakkasella, on monin paikoin jatkuvaa ylitarjontaa. Miten hakkuukohteen kesäkelpoisuuteen voi vaikuttaa?

”Vanha lääke: kunnon tiet ja kunnon kääntöpaikat”, neuvoo Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kannisto.

”Ensiharvennuksissa ei pidä odotella”

Talvikorjuukohteet myydään usein samassa paketissa kesäleimikoiden kanssa, joten kesä- ja talviharvennusten tarkkaa hintaeroa on vaikea sanoa. Kanniston mukaan kesäkorjuukelpoisen harvennushakkuun kuutiohinta on joka tapauksessa muutamia euroja talviharvennusta korkeampi.

Myös Koillismaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Antti Härkönen sanoo, että kuitupuussa on useamman euron hintaero riippuen siitä, onko leimikko hyvin saavutettavissa pikitien varressa vai hankalasti suon takana.

”Metsänomistajien pitää satsata ennen kaikkea ensiharvennuksiin ja tiestöön. Kohtuullisella tieinvestoinnilla pystyy saamaan kesäkorjuukelpoisia leimikoita. Näin pitäisi tehdä enemmän.”

Härkönen muistuttaa myös, että vaikka Pohjois-Suomeen odotellaan uusia tehtaita, harvennukset eli metsänhoidolliset hakkuut pitää tehdä kuntoon puun markkinatilanteesta huolimatta. Tiheästä, riukuuntuvasta ja harventamattomasta puustosta ei kehity niin paljon arvokasta tukkipuuta.

”Uuden tehtaan valmistumiseen menee puolikymmentä vuotta. Etenkään ensiharvennusten osalta ei pidä jäädä odottelemaan”, hän sanoo.

Keskipohjan Juha Laitisen mukaan metsänomistajat eivät aina havaitse harvennusta odottavien turvemaametsien kesäkorjuumahdollisuuksia.

”Osa talvikorjuukohteiksi luokitelluista turvemaista pystytään korjaamaan kuivana kesänä.”

Laitisen mukaan puukauppaa aikovan metsänomistajan kannattaa myös suunnitella erilaisia leimikoita ja katsoa markkinoiden mukaan, mikä myy.

Pitkällä jänteellä hyvä hintataso

Yhdistysten johtajat kertovat, että puukauppoja tehtiin alkuvuodesta neljännes tai viidennes vähemmän kuin vuosi sitten. Leimikoiden saaminen markkinoille on vaatinut metsäasiantuntijoiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta.

”Päätehakkuilla tukin hinta on tullut alaspäin viime vuoden hinnoista, mutta edelleen esimerkiksi kuusitukin hinta on ollut yli 60 euroa kuutiolta. Hyviin leimikoihin on tullut 5–7 tarjousta. Kun tarjousten määrää ja puun hintaa katsoo viiden vuoden keskiarvolla, suhdanne on edelleen ollut hyvä”, Kannisto toteaa.

Hän uskoo, että puunostajia kiinnostaa kesälomien jälkeen samat asiat kuin ennenkin.

”Puunostajat haluaisivat sellaisen puun, jossa on tyvellä kuusitukki ja latvassa mäntykuitu.”

Toistaiseksi metsänjalostus ei ole onnistunut sellaista puuta kehittämään.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa