Puuntuontiin Venäjältä ei voida koskaan palata, Stora Enson tuore toimitusjohtaja Hans Sohlström sanoi Metsäpäivien avauksessa tänään Helsingissä.
Puuntuonti Suomeen ennen Venäjän hyökkäyssotaa oli noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä, josta 2,5 miljoonaa oli Stora Enson tuontia. Määrä on iso suhteessa Stora Enson noin 20 miljoonan kuutiometrin kokonaiskäyttöön.
”Meidän on nyt mukauduttava uuteen tilanteeseen. Emme laske sen varaan, että puuntuonti enää koskaan palaisi, enkä usko että se voikaan palata.”
Sohlströmin mukaan nyt on pärjättävä kotimaan raaka-ainevaroilla ja niillä markkinoilla, mistä puuta voi tuoda.
”Tavoitteemme on kasvattaa edelleen puunhankintaa Suomessa. Olemme kuluvan vuoden aikana avanneet uusia toimipisteitä lähinnä Länsi-Suomessa.”
Puumarkkinatilanne oli tiukka etenkin keväällä, mutta on nyt vähän paremmin tasapainossa.
Taantumasta vaikea ja pitkä
Sohlströmin mukaan Stora Enso varautuu pitkään ja vaikeaan taantumaan. Perinteisesti sahatavara on markkinasykleissä ensimmäisenä kääntynyt ylöspäin.
”Pelkään pahoin, että ei tällä kertaa, koska rakentaminen Euroopassa on niin pahasti jumissa.”
Kiinassa on jo nähty sellun hintojen nousua parilla kymmenellä prosentilla touko-kesäkuusta lähtien.
”Olen vähän epäileväinen, että onko se vain varastojen täyttöä alhaiseen hintaan.”
Pörssiarvo painunut lähes metsäomaisuuden hintaan
Stora Enso julkisti vastikään karun osavuosituloksen. Liikevaihto laski lähes viidenneksellä ja liiketulos neljällä viidenneksellä. Sohlström vakuuttaa, että tulos tullaan kääntämään.
”Valitettava realiteetti, että meidän on käännettävä jokainen kivi.”
Muutosneuvottelut, jotka koskevat 1 150:tä henkilöä koko konsernin tasolla, viedään loppuun vuoden loppuun mennessä.
Sohlström suhteuttaa vaikeita aikoja siihen, että Stora Enso on maailman vanhin osakeyhtiö, jonka tunnettu historia ulottuu vuoteen 1288. Historian aikana yhtiö on uudistunut ja kohdannut maailman rajuja muutoksia.
Vaikeaa tilannetta voi suhteuttaa myös siten, että Stora Enson pörssikurssi on yhdentoista euron tienoilla, kun pelkästään yhtiön metsäomaisuuden arvo osaketta kohden on kymmenen ja puoli euroa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.