Vuosi vaihtui ja Hannu Liljeroosin tilakauppaseurannassa on yhteenvedon aika.

Viime vuonna tarjontamäärät pysyivät korkeina, mutta kauppaluku laski. Vaikka tarjonta lisääntyi kolme prosenttia, niin kauppojen lukumäärä laski pari prosenttia.

Vuoden loppupuoliskolla kysyntä on hiipunut ja hintataso laskenut. Kuitenkin hintataso on nimellisesti pysynyt edellisen vuoden tasolla.

Liljeroos on ylläpitänyt hintaseurantaansa kymmenen vuotta ja toteutuneita kauppoja on tänä aikana kertynyt 12 472. Pitkän ajan tarkastelussa viime vuoden kauppaluku 1 246 on lähellä seurantavuosien keskiarvoa.

”Pitää muistaa, että seulon seurannastani pois kohteet, joissa on merkittävästi muutakin kuin metsätalousarvoa.”

Joulukuun suurimmat kaupat

Joulukuussa solmittiin 112 kauppaa, joissa myytiin metsämaata yhteensä 3 757 hehtaaria.

Suurin kohde sijaitsi Petäjävedellä. Ostaja oli ranskalainen instituutio.

”Toisena taulukossa olevan Oriveden tilan kävin katsastamassa ja hyväksi toteamaksi. Sen haluttavuutta nosti hyvä sijainti kantatien ja suurten sahojen tuntumassa.”

Suomussalmen kohteen hintapyyntö sisältää pihapiirin rakennuksineen, mutta ne eivät sisältyneet kauppaan.

Hyrynsalmen kohteen hintapyyntö sisältää myös pihapiirin vanhoine rakennuksineen, mutta ne eivät liene vaikuttaneet merkittävästi kauppahintaan.

Puolangan tila oli viisi viikkoa julkisessa myynnissä ja myyjä sai vain kaksi ostotarjousta.

”Välittäjän mukaan tosiostajat ovat Kainuussa vähissä. Kohteen hinnoittelussa ei ollut käytetty odotusarvolisiä kuten Kainuussa saatetaan toisinaan tehdä.”

Kauppasumma ja kauppojen kokonaisala laskussa

Vuoden 2023 kauppojen kauppasumma oli yhteensä noin 185 miljoonaa euroa. Määrä laski vuoteen 2022 verrattuna yhdeksän prosenttia.

Myyty metsämaan ala oli 38 430 hehtaaria. Tässä on laskua edelliseen vuoteen verrattuna kaksitoista prosenttia.

Keskimääräinen kauppa sisälsi metsämaata 31 hehtaaria ja siitä maksettiin noin 148 000 euroa.

Seurantakauppojen keskimääräinen hehtaarihinta oli 4 809 euroa. Vastaava luku oli vuosi sitten 4 653 euroa.

”Hintatasossa ei tapahtunut tämän keskiluvun perusteella suurta muutosta, kun ottaa huomioon myytyjen hehtaarien erilaisen jakautumisen suuralueisiin.”

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin yhteisala laski noin kolme prosenttia ja Varsinais-Suomen, Satakunnan, Häme-Uusimaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteisala kasvoi noin kolme prosenttia. Tämän seurauksena myös keskipuusto ja tukkiosuus nousivat hieman.

Nimellishinta piti, reaalihinta laski

Kvartaalitarkastelu osoittaa, että vuoden puolivälissä keskihinta on ollut korkeimmillaan. Viimeisellä neljänneksellä kauppaa on tehty vuoden alimpaan hintatasoon.

”Keskihintojen erot ovat kuitenkin pieniä. Sellaista hintarallia ei nähty kuin vuosina 2020-2022.”

Metsämaan hintataso pysyi kokonaisuutena sillä tasolla, jolle se edellisenä vuonna nousi. Inflaatio oli keskimäärin 5,5 prosenttia eli reaalisesti metsämaan hinta laski. Liljeroos tarkastelee maakuntakohtaista hintakehitystä seuraavassa katsauksessa.

Kauppojen jakautuminen maakuntiin

Myydyt metsämaahehtaarit jakaantuvat alueittain seuraavasti:

Etelä-Suomi: 14 % (Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme-Uusimaa, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso)

Pohjois-Suomi: 35 % (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi)

Väli-Suomi: 51 % (Pirkanmaa, Etelä-Savo, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa + Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala

Eniten metsämaata on myyty Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Kauppasummat jakaantuvat alueittain seuraavasti:

Etelä-Suomi 20 %, Väli-Suomi 61 % ja Pohjois-Suomi 19 %. Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala ovat maakunnista kärjessä.

Instituutiot vahvoja, vaikka osuus jatkoi laskuaan

Metsärahastot, sijoitusyhtiöt ja muut institutionaaliset sijoittajat ostivat julkisesti kaupan ollutta metsämaata yhteensä noin 91 miljoonalla eurolla. Se on noin puolet kaikkien seurantakauppojen kauppasummssta.

”Pudotusta tuli paljon, sillä vuonna 2022 vastaava osuus oli 70 prosenttia ja vuonna 2021 62 prosenttia.”

Selvästi suurimmat ostajat olivat Tornator ja UB-rahastot. Niiden ostot olivat euroissa mitattuna noin puolet kaikista instituutioiden ostoista.

Institutionaalisten sijoittajien kauppaluku on yhteensä 436 ja kaupan keskikoko on noin 209 000 euroa. Eniten ne ostivat Pohjois-Karjalasta, 69 prosenttia kaikista kaupoista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.